Humanae vitae Ihmisarvoista elämää sikiöstä senioriin

Verokevennys vastineeksi mistä? Kokoomus ei tohdi toivoa edes työtunteja!

Toiveikkaat rallatukset verojen mataloittamisen myönteisistä "dynaamisista" vaikutuksista kansantaloudelle saisivat jo loppua. Niin keskustalaiset kuin kokoomuslaisetkin pääministerit (hassua puhua monikossa molemmista, kun viitataan vain kahteen viimeiseen vaalikauteen) ovat johtaneet veropolitiikkaa väärin siinä, ettei veronkevennysten kohdentumisesta työllistymiseen tai edes työtuntikertymään ole riittävästi huolehdittu.

Viimeisimpänä Alexander Stubb esitteli ansiotuloverojen keventämistä. "Työn kautta", Kokoomuksesta kuuluu. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tämä on tarkoittanut sitä, että suuri määrä korkeasti ansaitsevia asiantuntijoita on voinut yhtiöittensä ja niiden bulvaanien kautta tulouttaa yhä merkittävämmän osan palkkioistaan pääomatulojen piirissä verotettuina - ja sielläkin hyvän matkaa verottomana. Hetemäen verotusuudistusta pohtinut työryhmä ehdotti jo aikaa sitten osinkojen kokonaan verottomasta osuudesta luopumista, siis veropohjan laajentamista, mutta eivät Keskusta eikä Kokoomus tätä halunneet toimeenpanna.

Lääkäri-, juristi-, konsultti- yms. yritysten osakkaitten suosimisen ja verohallituksen lepsujen linjausten kääntöpuolena on vuotuinen runsaan kahden miljardin vuotuinen lovi ansiotulo- ja pääomatuloverotuksessa. Urpilainen ei tainnut edes huomata moista valtiovarainministerinä, kun SDP:n toisella laidalla vaadittiin samaan aikaan parhaiten ansaitsevien kovempaa verotusta. Se ei vaan ansiotuloveroasteikkoja korottaen toimi, kun kohderyhmä ei niitä edes maksa!

Maan todellinen ongelma on matala työllisyysaste ja jo perustoimeentulon turvaamisessa tarvittu, työikäisten yhä laajempi poukkoilu työttömyysturvan ja sosiaalitukien puolelle. Työn verotus ei ole mitenkään tukemassa tästä vitsauksesta irtipääsyä. Ei tällä verotuksen mallilla, eikä varsinkaan antaen lisää niille, joilla jo on hyvin palkattu työ. Päinvastoin, kevyempi verotus voi antaa pelivaraa vapaa-ajan lisäämiseen, minkä arvostus varsinkin hyvin toimeentulevien keskuudessa on kyselyjen mukaan nousemaan päin.

Toisenlaista otetta siis kaivataan. VM:n Hetemäkikin toteaa (Länsi-Savo 21.3.), että työttömyyttä olisi saatava alaspäin useammalla prosenttiyksiköllä, koska se heijastuu julkisen talouden tasapainoon positiivisesti ja useampaa eri kautta. Jo työssäolevien verotuksen laskeminen ei sitä tee, vaan pelkästään parantaa yritysten tulosta. Alentuneiden työvoimakulujen tai verojen antaman pelivaran käyttäminen työllistämiseen ei ole mikään automaatti, mikä alkaa jo olla nähty vast' ikään tehdyn yhteisöveron laskunkin osalta.

Mielestäni selkein tapa antaa pienituloiselle mahdollisuus ylittää kannustinloukut on nostaa työn tekeminen ensisijaiseksi perustoimeentulon takaajaksi. Ja tukea tätä verotuksellisin keinoin, jotka oikeasti myös nostavat työtuntikertymää. Sivutyötä voisi alkaa verottaa samoin kuin päätyötäkin, huomioimatta progressiossa kokonaisansiotuloa. Tämä laskee sivutoimisen palkkavaateita ja siten mahdollistaa yritysten kannalta työsuhteita, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia. Näin voitaisiin sallia mentävän esimerkiksi ykkös- ja kakkostyön 40000€ tuloihin saakka. Tai tutkia mitkä rajat parhaiten lisäisivät rinnakkaisen työn haun motivaatiota. Ja vaikka joku haluaisi yrityksen kautta kikkailla ja vaikkapa maksaa palkkaa itselleen kahta kautta, eikö se silti ole parempi kuin että hän nostaa osan palkastaan osinkokikkailujen kautta?

Samalla kun lisätyönteon kannattavuutta parannettaisiin, ryhtiä työn hakuun voisi hakea ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentämisestä edelleen. Vuokra-asumisen tukia pitäisi myös ryhtyä leikkaamaan ja luopua kokonaan toimeentulotuen myöntämisestä asuntomenojen kattamiseksi. Keskusta-asuttaminen muiden veronmaksajien selkänahasta omakustanteisen laitakaupunkiasumisen sijasta ei ole oikein, ei tarpeellista ja erityisesti ei järkevää taloudenpitoa. Lisäksi se ylläpitää keinotekoisesti korkeampia vuoksia ja ylikeskittynyttä yhdyskuntarakennetta, mikä erityisesti pääkaupunkiseudulla on suuri este yritysten järkevälle sijoittumiselle laajasti eri kaupunkikeskuksiin.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat