Liputuspäivien turhake-lista
5.2. J.L. Runebergin päivä
28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä
6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä
8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä
Viralliset liputuspäivät on kirjoitettu paksunnetusti. Niinä "liputetaan valtion virastoissa ja laitoksissa, ja myös kaikille muille suositellaan yleistä liputusta". Kas, siinäpä pari oivallista säästökohdetta budjettialijäämän kuromista halajaville kamreereille! Muut luettelemani liputuspäivät ovat jokseenkin turha, vain kansallisylpeyden sanelema menoerä.
Miksi sitten olen tähän listannut vain muutamia liputuspäivistä? No, ensi töikseen muuan Kataisen hallitus kirjautti Suomen kuulumisen Euroopan Unioniin perustuslakiin. Eurooppa-päivää liputetaan 9.5. Näillä päätöksillä voidaan ensiksikin antaa Kustaa Aadolfin ja 1809 edeltävän ruotsisuomalaisuutemme painua armeliaasti historian hämäriin. Peruna ruokapöydässä muistuttakoon Ruotsi-Suomen puolesta käydyistä sodista, sorrosta, kohtuuttomasta veronkannosta ja todellisena plussana rintamalta tuoduista siemenperunoista.
Toiseksi EU:n asettaminen perustuslailliselle jalustalle tuokoon kansallisen erinomaisuuden alleviivaamiseen realismia ja suhteellisuudentajua. Rajojen oltua jo näin kauan avoimet olemme jo pysyvästi enemmän eurooppalaisia kuin vain suomalaisia. Ihan vain henkilökohtaisena arviona: vertailtuani näin muutaman vuosikymmenen ajan suomalaista kulttuuria ja työtä muutamien muiden maiden vastaaviin en tunne, että näissä kotimaisissa suuresti olisi mitään niin erinomaisesti liputtamisen arvoista. Kun kuuntelee hallituksen puheita kilpailukykyloikan tarpeesta, sekin omalta osaltaan vain vahvistaa, ettei tässä ole ylpeilyyn aihetta. Ja senkin halitus toimillaan vahvistaa, ettei tässä maassa rahan ohella enää paljon muille arvoille ole sijaa.
Kerroppa millaista suuruusluokkaa näistä koituvat säästöt olisivat euroissa?
Ilmoita asiaton viesti
Kun suuruusluokkaa nimenomaan kysyit: miljoonia euroja, luultavimmin ei yllä 10 miljoonaan / vuosi.
Arvio perustuu otaksumaan kunnallisten ja valtiollisten toimipisteiden määrästä ja yksityisellä sektorilla kiinteistöhuollon pyytämistä liputuksen hoitamista koskevista palkkiosta.
Yksityisten tahojen, mm. taloyhtiöiden, liputusmenot on tässä arviossa jätetty huomioimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan lipustuspäiviä vaatia kansalaisaloitteella karsitavaksi muta mitä taloudellista haittaa siitä Suomen valtiolle on etta se liputtaa useankerra vuodessa kute vaikka 6.12.? Lipunhan voi vetää myös salkoon vaikka joka päivä lipputus säädösten mukaisesti jos on sillä tuulella ja ennenvanhaan liputettiikin myös jos vietti nimipäiviä tai kun vietettiin juhannusta niin lippu vedettiin salkoon koko yöksi.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, yksityinen SAA liputtaa toki miten usein vain. Tässä onkin kyse julkisten laitosten liputusVELVOITTEESTA, millä ei ole mitään tekemistä sen kanssa millä tuulella joku yksittäinen kansqlainen on. Liputuksen järjestäminen maksaa, ks. toinen kommenttini suuruusluokka-arviosta.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiset tekevät muutenkin paljon turhaa josta ei ole taloudellista hyötyä kuten joku maalaa tauluja, toiset säveltää, joku ostaa kesämökin, toiset matkustaa ulkomailla, joku sisustaa kotiaan, toiset istuat kahviloissa, joku lukee kirjoja, toiset harjoittaa uskontoa ja käy kirkossa.
Ilmoita asiaton viesti