Helsingin asuntohintoja hilataan ylös 400 miljoonalla veroeurolla vuodessa
Yleisen asumistuen saajien määrä on kasvanut 26% vuodesta 1990 vuoteen 2008 , mutta tukisumma on kasvanut 166% (2,66-kertaiseksi). Tiedot on otettu Kela tilaston aikasarjoista, joista alla otos. Otos esittää vuosittain koko tukisumman miljoonina euroina siitä vuokra-asumisen ja omistusasumisen tuen osuudet sekä tuensaajien määrän.
Vuosi - milj.€ / vuokra / omistus / saajia
1990: 160,96 / 126,98 / 33,97 / 110 488
1992: 314,51 / 256,99 / 57,52 / 192 833
1996: 386,74 / 359,65 / 27,08 / 191 884
2000: 467,39 / 449,87 / 18,10 / 170 352
2004: 436,42 / 422,74 / 13,68 / 159 298
2008: 428,33 / 410,98 / 17,34 / 139 386
Pelkästään yleisen asumistuen kautta asuntojen hintoihin kautta maan pumpataan valtion toimesta puolisen miljardia euroa vuodessa. Lisäksi erityisesti Helsingissä asumiseen myönnetään tukea myös toimeetulotukiluukulta silloin, kun vuokralaisella ei olisi asumistukeen oikeutta. Tavallisimmin syynä on liian korkea vuokrataso.
Eläkkeensaajan asumistuen saajien määrä on kasvanut 27% vuodesta 1990 vuoteen 2008, mutta tukisumma on kasvanut 274% (3,74-kertaiseksi). Tiedot on otettu Kelan tilaston aikasarjoista, joista allaoleva tilasto on koostettu. Otos esittää vuosittain koko tukisumman miljoonina euroina siitä vuokra-asumisen ja omistusasumisen tuen osuudet sekä tuensaajien määrän.
Vuosi-milj.€/vuokra/omistus/saajia
1990: 93,36 / 74,55 / 18,82 / 131 978
1992: 140,8 / 115,6 / 25,74 / 139 646
1996: 187,0 / 165,5 / 21,41 / 146 351
2000: 229,7 / 211,2 / 18,24 / 154 140
2004: 283,4 / 262,6 / 16,97 / 160 437
2008: 349,3 / 314,2 / 18,07 / 168 016
Se, että eläkkeensaajan asumistuen saajia on enemmän kuin yleisen asumistuen saajia vaikka eläkeikäisiä on väestöstä alle viidennes, kertoo jotakin eläkkeiden tasosta. Sen sijaan maksettujen eläkkeensaajan asumistukien kasvu vielä jyrkemmin kuin yleisen asumistuen tapauksessa kertoo siitä, että eläkeläisen ei tarvitse muuttaa vuokra-asunnostaan yhtä helposti kuin työikäisen. Sama Kelan tilastokirja osoittaa myös, että eläkeläiset asuvat huomattavasti väljemmin kuin yleisen asumistuen saajat
Vuoden 2008 lopussa Helsingissä oli 20 578 yleistä asumistukea saavaa asuntokuntaa (14,8% koko Suomen yleistä tukea saavista asuntokunnista) ja 18495 eläkkeensaajan asumistukea saavaa asuntokuntaa (11,0% koko Suomen eläkkeensaajan tukea saavista asuntokunnista).
Yleisen asumistuen suorituksista Helsinkiin valui 78,8 miljoonaa euroa (18,4% koko tukisummasta) ja eläkkeensaajan asumistuen suorituksista 43,7 miljoonaa euroa (12,5% koko tukisummasta). Lisäksi opintotuen asumislisän suoritukset Helsingissä asuville olivat v. 2008 nekin 38,8 miljoonaa euroa.
Helsingin asuntohintoja hilataan oikein urakalla ylös pienen vähemmistön eduksi kaikkien veronmaksajien rahoilla. 160 miljoonaa euroa v. 2008 jo em. tukien kautta, eikä puheeksi olla vielä edes otettu omistusasumisen lainankorkojen vähennysoikeutta. Sen kautta vuosittain maksettavasta noin miljardista eurosta helsinkiläisille asunnonostajille menee helposti toiset pari sataa miljoonaa vuodessa.
Metropolipolitiikan onnistuminen vaatii, että asuntomarkkinan hintakuplaa ei luoda yhteiskunnan varoin kiinteistökeinottelijoiden eduksi. Tasapainoisessa metropolissa työpaikkatarjonta laajenee ulospäin ytimestä, koska myös asuminen siirtyy markkinavoimien alaisuudessa edullisemmille alueille. Pääkaupunkiseudullamme tämä ei toteudu.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tämä kirjoitus on todella aiheellinen koska veroilla tuettu kiinteistökauppa kostautuu lopulta sekä ostajan, että myyjän maksettavaksi korkeampina veroina. Tällaista keinotekoista tukea on kokeiltu monissa eri maissa, joissa kuitenkin on päädytty tuen poistamiseen juuri sen aiheuttaman hintojen vääristämisen vuoksi. Nyt, kun pankit antavat lainaa hyvin alhaisella hinnalla, olisi aika poistaa tällainen vääristävä tekijä, jonka maksajiksi joutuvat kaikki Suomen veronmaksajat, jopa kiinteistöjen myyjätkin.
Ai ai.. Tämmöisiä paljastelujuttuja ei saisi kirjoitella, muuten voipi käydä niin että veronmaksojen kusetus pistetään aisoihin ja sitä myöten asuntojen hintoihin viritetty ponzipeli rämpsähtää hyppysiimme.
Toisaalta, aikansa kutakin. Johan tämä vedätys saisi loppuakkin..
keskustelu.suomi24.fi/node/8801454
Kelan asumistuki sentään ottaa huomioon asunnon neliöt. Helsingin kaupunki jakaa toimeentuloa asumistukeen yli 500 euroa/kk/nenä, joten vuokraisännät pyytävät yli 500 vuokraa 19m2 komeroistakin. Ja ovat valmitta maksamaan niistä puoli miljoonaa mummon markkaa.
Helsingin Kokoomus kannattaa rajatonta maahanmuuttoa ja löysää sosiaalista rahanjakoa, koska ne pitävät helsinkiläisten kokoomuslaisten asuntojen arvot korkealla. Peli rahoitetaan julkisella ja yksityisellä velkarahalla, jonka saanti loppuu 2-3 vuoden sisällä. Sitten tulee samanlainen asuntojen hintaromahdus kuin 1991-92.
Vuokrasäännöstelyn poisto oli joillekuille hyvä bisnes mutta turha siitä vähävaraisia syyllistää. Mikä on esimerkiksi köyhän lapsiperheen vaihtoehto, kadulle vai?
Muinonen: Kaikilla on sama vaihtoehto, muuttaa alueelle, jossa vuokrat ovat kohtuullisia. Ja pakon edessä se tapahtuisikin, jollei Helsinki syytäisi toimeentulotukea asuntokustannusten kattamiseen. Siis tukea, jota ei ole asumiskulujen vaan mm. ruoka- ja vaatekustannusten kattamiseen tarkoitettu.
Ja kun Helsingistä on kyse, vilkaisu tilastoihin osoittaa myös, että muiden veronmaksajien rahojen väärinkäyttäjät - siis systeemin viasta hyötyen - ovat valtaosin sinkkuja, työikäisiä tai eläkeläisiä.
Muinonenko haluaa taas köyhät pois Helsingistä ja rikkaiden silmistä idioottimaisen metopolihuuhaan takia?
Muinonen: Onneksi "metropoli-huuhaan" osalta ei tarvitse hävetä, samaapuhujien joukossa ovat mm. kaikki isot puolueet. Köyhiä en aktiivisesti halua minnekään erityisesti, sen sijaan nykyinen tukipolitiikka se nimenomaan aktiivisesti pidättelee ihmisiä asumassa vuokralla alueilla, joilla heillä ei ole (enää) varaa asua.
On aikamoista typeryyttä pitää toimettomiakin kansalaisia, väenvängällä kaikkia tukiperiaatteita venyttäen, asumassa alueilla joilla asuen moni työtätekevä työpaikkansa sijainnin vuoksi OIKEASTI tarvitsisi asunnon ja voisi siitä itsekin maksaa.
Eläkkeiden riittämättömyydestäkin vingutaan ja sitten toisaalta näkyy, kuinka paljon eläkeläisten keskusta-asuttamiseen sijoitetaan vuosittain. Mitä itseisarvoa stadissa asumisella on eläkeläiselle? Tätä maata YHÄ TÄNÄÄN rakentavat kansalaiset joutuvat venymään päiväkotikuljetusten ja työmatkojensa vuoksi älyttömiin aikatauluruljansseihin vain sen takia, että typerä järjestelmä haluaa, että eläkeläinen voi veronmaksajien rahoilla lukea hesarinsa Helsingissä ja tehdä sen päiväkävelynsä Helsingin eikä esim. Tuusulan kaduilla.
Vanha juttu mutta ajankohtainen edelleen, lyhyt lainaus:
"Missä ovat ihmisten asunnot?
Maailman ihmiset asuvat kaupunkiasunnoissa, maatiloilla, hökkelikylissä, sademetsissä, telttaleireissä, yömajoissa, roskiksissa ja missä nyt ikinä voivatkin. Kaikki nämä asumismuodot ovat kuitenkin maailmanlaajuisesti uhattuina. Niitä uhkaavat keinottelijat, vuokrankorotukset, sosiaalisen asuntorakentamisen leikkaukset, parkkipaikat, ostoskeskukset, tieprojektit, golfkentät, armeijan tukikohdat, korruptio, metsäyhtiöt, poliisi, paikalliset kauppiaat ja loputon lista kaikkea muuta mitä nyt hallitseva eliitti tapaa saada aikaan kaikkien muiden ihmisten kiusaksi.
Kuka päättää mitä rakennetaan?
Asuntopula ei missään päin maailmaa eikä minkään asumismuodon kohdalla johdu siitä ettei maata ja resursseja asuntojen rakentamiseen riittäisi. Se johtuu siitä, että yhtiöt ja keinottelijat ja poliitikot määräävät sen mitä rakennetaan ja mitä ylipäätään saa rakentaa. Lopputulos on aina se, että rakennetaan suureellisia liikekeskuksia, pääkonttoreita, kovan rahan asuntoja.
Euroopan Unionin viidessätoista jäsenvaltiossa on yhteensä noin 3 miljoonaa asunnotonta ja 15 miljoonaa kehnosti tai ahtaasti asuvaa.
Britanniassa 150 000 ihmistä asuu kadulla ja sadat tuhannet muut surkean alivarustetuissa ja riittämättömissä asunnoissa. Ja samaan aikaan valtio rakentaa miljardeja maksavaa Millennium - areenaan juhlistamaan vuosituhannen vaihtumista - ja muistuttamaan tuleviakin sukupolvia siitä kuinka perusteellisesti Labour-puolue on hylännyt ne ihmiset, joita sen pamput saavat asemastaan kiittää.
Brasiliassa saattaa samalla kadulla elää valtava määrä ihmisiä muovista, aaltopellistä jne. rakentamissaan hökkeleissä samaan aikaan kun kadun toisessa päässä sijaitsee kolmen miljoonan markan arvoisista asunnoista koostuvia pilvenpiirtäjiä.
Suomessa leikataan innolla sosiaalista asuntorakentamista, vaikka jonotuslistat kunnallisiin vuokra-asuntoihin pitenevät kokoajan ja erityisesti pääkaupunkiseudun asuntotilanne alkaa olla jo todella epätoivoinen. Ja samaan aikaan on kaikkialla maassa meneillään massiivisia moottoriteiden rakennusprojekteja, ja Helsinkiin rakennetaan innolla nykytaiteen museoita ja jos jonkinlaista käyttökelvotonta häkkyrää vuoden 2000 "kultuuripääkaupunkiuden" kunniaksi."
http://www.anarkismi.net/kapis/25asunnot.htm
Matt. 19:21
Kirjoitin "Siitoin-matkintaa"-blogiin seuravasti. Siellä keskustellaan "Libertarismistä" jne.:
- Politikot määräävät suuret tuet, jotta jengi pystyisi maksamaan mm. heidän hallitsemien vuokrakasarmien vuokrat. Vaikka heidän kiinteistömassat ovat vain satoja miljoonia per puolue, eli suhteellisen pieniä osuuksia kokonaisuudesta, he istuvat samassa veneessä muiden vuokraimijöiden kanssa.
Jutun clou on se, että niin kauan kuin kansa ei tätä huomaa, eikä media kerro, niin politikoille sopii oikein hyvin, että ”nuoret ja vireät miehet” rakentavat kaikenlaisia pilvilinnoja siitä millainen yhteiskunta ”ois kiva”.
Varsinkin jos se yhteiskuntamallin ajattelu, pitää nämä nuoret miehet poissa pahanteosta, eli asioiden tonkimisesta.
Muistatteko ohjelman jossa puhuttiin Nuorisosäätiöstä ja kuinka heidän (Keskusta) säätiöpääoma oli 60.000 FIM? Nyt koko omaisuusmassa, joita ”kiitolliset opiskelijat” vuokrina maksavat, jotta puolue voisi lunastaa tämän omaisuusmassan, on arvoltaan jo satoja miljoonia euroja.
Samassa ohjelmassa puhuttiin, ikävä kyllä, Vanhasen tuppeensahatuista laudoista. Näin media alkoi puhumaan näistä laudoista, eikä varsinaisesta Nuorisosäätiön kuprusta. tai muiden valtapuolueiden samanlaisista kupruista.
Tämä on malliesimerkki siitä, että tiedetään/tunnetaan että ”jotain on valtion hommissa pahasti vialla” ja sitten kaikki ’vaistonvaraiset elementit’ rupeavat keskustelemaan keskenään miten asioiden pitäisi olla ja heidän filosofinen utopia jää pelkästään keskusteluksi, koska se ei ole toteutettavissa ilman erittäin suuria resursseja. Joita näillä haaveilijoilla ei ole. Tämä sopii vallanpitäjille oikein hyvin.
Alkakaa nyt hyvät ihmiset tutkimaan miten ja miksi nykyisiä rakenteita pitää muuttaa, eikä vain haaveilemaan jostakin utopistisesta mallista, jota ette edes tiedä mihin ihmeen maailmankolkkaan sen istuttaisitte.
Henry
# 18
Siis tällä:
http://pahis.blogit.uusisuomi.fi/2010/06/27/siitoin-matkintaa/
(Jäi äsken linkki pois).
Henry
#5. "Muinonen: Onneksi ”metropoli-huuhaan” osalta ei tarvitse hävetä, samaapuhujien joukossa ovat mm. kaikki isot puolueet."
Et varman sitten ole lukenut näitä blogeja kovinkaan paljoa. Jos on noiden kolmen uusliberaalin puolueen kanssa yhtä mieltä, sitä nimenomaan pitää hävetä ;-) Ovat nuo puolueet niin kaukana kristillisistä arvoista, kumartavat markkinauskontoa, "kultaista lehmää", lasket itsesi samaan joukkoon?
Muinonen: "Kaikkia isoja puolueita" yhteensä äänestänee 2/3 äänestävistä kansalaisista. Sanoin >>metropoli-huuhaan osalta>> koska olen niiden kanssa samaa mieltä vain siitä, että metropolipolitiikkaa tarvitaan. Sitä minun ei tarvitse hävetä todellakaan! Keinoista metropolipolitiikan toteuttamiseksi olenkin jo aivan eri mieltä.
Mitä asumiseen ja "markkinauskontoon" tulee, mikään kolmesta isosta puolueesta ei ole edes uskaltanut ottaa keskusteluun asumisen tukiin puuttumista! Kokoomus on - erityisesti Helsingissä - omistajaluokan äänestäjiensä kautta asumisen mitä moninaisempaan tukemiseen eniten sitoutunut puolue, koska KAIKKI tukitoimet nostavat kiinteistöjen arvoa (= kokoomuksen äänestäjien omaisuutta). Asumisen tukien osalta kaikki isot puolueet pyllistävät markkinauskonnolle. Mutta älä kuvittele, että markkinauskonnolle pyllistetään puolueretoriikkaa mukaillen "köyhien lapsiperheitten auttamiseksi", kun tuet valuvat kiinteistöjen hintoihin, pankeille ja rakennusurakoitsijoille!
En laske itseäni lainkaan samaa joukkoon kolmen ison puolueen linjan kanssa, ja kuten näet tämä pitää paikkansa tässä asiassa - ja jos viitsit lukea aiempia blogejani - varsin monessa muussakaan asiassa.
Oma mielipiteeni on, että olet hyvää mainosta uusliberaaleine mielipiteinesi "Eroa kirkosta. fi" sivustolle... Niin se vaan on, ymmärrät tai et.
Muinonen: Sinulla on oikeus mielipiteisiisi ja myös oikeus elää omassa kuvitelmien kuplassasi. :) Ev. lut. kirkolla ei ole mielipiteisiini minkäänlaista osuutta, koska en ole kyseisen tsydeemin jäsen. Erosin ev. lut. kirkosta ihan omin avuineni liittyäkseni sellaiseen kirkkoon, jonka arvot pysyvät. Ja aika on osoittanut, että valintani oli kestävä.
Uusliberaaleja mielipiteitä? Hmmm... luokittelepa mitä ajattelutapaa edustaa seuraava: jos tulot eivät riitä asumiseen jossain asuinpaikassa ja -ratkaisussa, yksilön tulee joustaa yhdessä tai useammassa seuraavista kohdista
- tulojensa osalta ylöspäin
- muiden kuin asumismenojensa osalta menoissa alaspäin
- asuinpaikkansa ja -ratkaisunsa osalta edullisempaan asuinpaikkaan ja -ratkaisuun päin
Tämä ei tarkoita, että asumistuet pitäisi tyystin nollata, vaan sitä, että
- tuetussa asumisessa asumisväljyys henkeä kohden olisi kohtuullinen, ei ylellinen (vrt. eläkeläinen tai eläkeputkeen lähtenyt 58-vuotias työkykyinen sinkku yksin 70 neliön kolmiossa)
- asumisen kuluista selviää jollain asumiseen tarkoitetun tuen muodolla (eikä toimeentulotuella!), JOS OMAT TULOT EIVÄT RIITÄ
Hyvä kirjoitus!
Siitä selvisi täysin, mitä Kokoomus ja Kepu-Kela ovat saaneet aikaan Helsingissä. Kokoomus haluaa jatkaa yksityisen pääoman ehdoilla ja Kepu-Kela peesaa kaveriaan kaikella sydämellä.
Jokainen pääkaupunkiseudun asukas maksaa muualle maahan 2600 euroa vuosittain, jotta muut kunnat voivat rakentaa mm. asuntoja. Tuo summa vastaa noin kahta veroprosenttia.

Kommentoi 9 kommenttia