Humanae vitae Ihmisarvoista elämää sikiöstä senioriin

Helsingin asuntohintoja hilataan ylös 400 miljoonalla veroeurolla vuodessa

Yleisen asumistuen saajien määrä on kasvanut 26% vuodesta 1990 vuoteen 2008 , mutta tukisumma on kasvanut 166% (2,66-kertaiseksi). Tiedot on otettu Kela tilaston aikasarjoista, joista alla otos. Otos esittää vuosittain koko tukisumman miljoonina euroina siitä vuokra-asumisen ja omistusasumisen tuen osuudet sekä tuensaajien määrän.

Vuosi - milj.€ / vuokra / omistus / saajia
1990: 160,96 / 126,98 / 33,97 / 110 488
1992: 314,51 / 256,99 / 57,52 / 192 833
1996: 386,74 / 359,65 / 27,08 / 191 884
2000: 467,39 / 449,87 / 18,10 / 170 352
2004: 436,42 / 422,74 / 13,68 / 159 298
2008: 428,33 / 410,98 / 17,34 / 139 386

Asumistuen kautta asuntojen hintoihin kautta maan pumpataan valtion toimesta puolisen miljardia euroa vuodessa. Lisäksi erityisesti Helsingissä asumiseen myönnetään tukea myös toimeetulotukiluukulta silloin, kun vuokralaisella ei olisi asumistukeen oikeutta. Tavallisimmin syynä on liian korkea vuokrataso.

Eläkkeensaajan asumistuen saajien määrä on kasvanut 27% vuodesta 1990 vuoteen 2008, mutta tukisumma on kasvanut 274% (3,74-kertaiseksi). Tiedot on otettu Kelan tilaston aikasarjoista, joista allaoleva tilasto on koostettu. Otos esittää vuosittain koko tukisumman miljoonina euroina siitä vuokra-asumisen ja omistusasumisen tuen osuudet sekä tuensaajien määrän.

Vuosi-milj.€/vuokra/omistus/saajia

1990: 93,36 / 74,55 / 18,82 / 131 978
1992: 140,8 / 115,6 / 25,74 / 139 646
1996: 187,0 / 165,5 / 21,41 / 146 351
2000: 229,7 / 211,2 / 18,24 / 154 140
2004: 283,4 / 262,6 / 16,97 / 160 437
2008: 349,3 / 314,2 / 18,07 / 168 016

Se, että eläkkeensaajan asumistuen saajia on enemmän kuin yleisen asumistuen saajia vaikka eläkeikäisiä on väestöstä alle viidennes, kertoo jotakin eläkkeiden tasosta. Sen sijaan maksettujen eläkkeensaajan asumistukien kasvu vielä jyrkemmin kuin yleisen asumistuen tapauksessa kertoo siitä, että eläkeläisen ei tarvitse muuttaa vuokra-asunnostaan yhtä helposti kuin työikäisen. Sama Kelan tilastokirja osoittaa myös, että eläkeläiset asuvat huomattavasti väljemmin kuin yleisen asumistuen saajat

Vuoden 2008 lopussa Helsingissä oli 20 578 yleistä asumistukea saavaa asuntokuntaa (14,8% koko Suomen yleistä tukea saavista asuntokunnista) ja 18495 eläkkeensaajan asumistukea saavaa asuntokuntaa (11,0% koko Suomen eläkkeensaajan tukea saavista asuntokunnista).

Yleisen asumistuen suorituksista Helsinkiin valui 78,8 miljoonaa euroa (18,4% koko tukisummasta) ja eläkkeensaajan asumistuen suorituksista 43,7 miljoonaa euroa (12,5% koko tukisummasta). Opintotuen asumislisän suoritukset Helsingissä asuville olivat v. 2008 nekin 38,8 miljoonaa euroa.

Helsingin asuntohintoja hilataan oikein urakalla ylös pienen vähemmistön eduksi kaikkien veronmaksajien rahoilla. 160 miljoonaa euroa v. 2008 jo em. tukien kautta, eikä puheeksi olla vielä edes otettu omistusasumisen lainankorkojen vähennysoikeutta. Sen kautta vuosittain maksettavasta noin miljardista eurosta helsinkiläisille asunnonostajille menee helposti toiset pari sataa miljoonaa vuodessa.

Metropolipolitiikan onnistuminen vaatii, että asuntomarkkinan hintakuplaa ei luoda yhteiskunnan varoin kiinteistökeinottelijoiden eduksi. Tasapainoisessa metropolissa työpaikkatarjonta laajenee ulospäin ytimestä, koska myös asuminen siirtyy markkinavoimien alaisuudessa edullisemmille alueille. Pääkaupunkiseudullamme tämä ei toteudu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat