Nostamasi eläke on liian korkea
Tällä päivämäärällä nautituista työeläkkeistä suurin osa on liian suuria.
Ne ovat sitä, koska eläkeläisille on myönnetty ansiotulon verokohtelun tasalle pääsemiseksi perusteeton eläketulovähennys, vaikkei eläkeläisellä ole työssäkäyvään ihmiseen verrattavissa olevia pakollisia kuluja mm. vaatetuksen js liikkumisen suhteen.
Ennen 1990-luvun puolivälissä alkanutta ansiotuloverotuksen mataloittamista kertyneet työeläkkeet ovat liian suuria myös siksi, että oletukset niiden riittävyydestä perustuivat tuota ajankohtaa aiemmin vallinneeseen tuloverotukseen. 1980-luvulla eläkkeitä kertyi sillä oletuksella, että tuloverotus olisi silloisella tasolla - siis paljon nykyistä korkeampi - ja etteivät eläkeläiset saisi ansiotulovähennykseen verrattavaa ansiotonta veronalennusta. Nyt kun sekä tuloverotus on laskenut että eläkeläiset saavat ylimääräisiä vähennyksiä, nettoeläke on noussut huomattavasti siitä, mitä sen aikoinaan haluttiin olevan.
Eläkenäkökulmasta erityisen edullisesti kohdellut ikäpolvet ovat suuria ja äänekkäitä, heillä on myös suuri poliittinen painoarvo. Siksi tämä eläkkeiden kulta-aika näyttääkin jäävän lyhyeksi. Se näkyy siinä, että omat etunsa taatakseen suurten ikäluokkien vaikutuksella ajettiin läpi elinaikaindeksi, jolla nyt alle viisikymppisten eläkkeitä leikataan rajusti samalla kun nämä ikäpolvet joutuvat työelämässään ennennäkemättömän eläkemaksuvelvoitteen alaisiksi. 2020-luvun lopulla eläkemaksujen osuus nouseekin nykyisestä n. 21%:sta lähes 30%:iin. Matti Vanhasta nuorempien ikäpolvien eläkkeet jäävätkin tynkäeläkkeiksi, joilla keskituloisen minimitoimeentuloa ei vielä taata.
Sukupolvien välinen tasa-arvo ei todellakaan toteudu työeläkkeiden osalta. Suvi-Anne Siimes tästä kovin kainosti muistuttaakin tämänpäiväisessä HS:n kirjoituksessaan. Muuhun valtionvelkakehitykseen edes puuttumatta, erikseen eläkkeiden rahoitusta tarkastellen, alle viisikymppisten ikäluokkien harteille on sälytetty oma eläkemaksuvastuu ja valtaosa edeltävän sukupolven eläkemaksutaakasta. Siitä huolimatta nämä nuoret ikäpolvet tulevat saamaan työurapalkkaansa nähden vähemmän eläkettä kuin nyt eläköityvät.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
kommentoin vain seuraavaa lausetta:
"..vaikkei eläkeläisellä ole työssäkäyvään ihmiseen verrattavissa olevia pakollisia kuluja mm. vaatetuksen ja liikkumisen suhteen.."
Kun katselee helsinkiläistyöelämää vaikkapa parlamenttitalon ympäristössä, niin eläkeläisen ja työssäkäyvän kustannusten (ja etuuksien) suhde on toisinpäin kuin siteeratussa lauseessa. Hirvittää katsoa mitä kaikkea ilmaisetuuksia työelämään liittyykään: lounasseteliä, ilmaisia kahveja, pullia, aterioita, juuri nyt ilmaiset flunssarokotukset, ennen kaikkea koko työterveyshuolto (=sairaanhoito) täysin ilmaiseksi, työmatkasetelit, verotuksen matkavähennys. Luettelo on lähes loputon. Työelämä ja työssäkäyvät ovat ansiottomien etuoikeuksien piirissä. Entä mitä hallitus sanoo: "työn ja työelämän hallitus". - Todella.
Monesti säälittää ajatella mitä tavallinen kansa, esim. eläkeläiset tästäkin joutuvat maksamaan.
Oma erikoisuutensa: kansanedustajilla on veroton kulukorvaus. Hauska on seurata edustajien puvustuksen kehitystä uran edetessä.
Vahvaa populismia katsoa asioita 200 kansanedustajan näkövinkkelistä, kun tämä kirjoitus koskee n. 2,8 miljoonan työssäkäyvän tilannetta.
Kahelin: "Hirvittää katsoa mitä kaikkea ilmaisetuuksia työelämään liittyykään"
Ennenkuin kutsut etuutta ilmaisetuudeksi, tuumaa vähän. Työnantaja sen maksaa, mutta toki hieman vähemmällä kokonaisverotuksella pääsee kuin jos antaisi lisää palkkaa (ja maksaisi siitäkin eläkemaksuina PAKSUN siivun nykyeläkeläisille...) Lounassetelit eivät ole ilmaisia, niillä on verotusarvo. Suora etu per seteli on enimmillään n. 3,50 euroa; lopusta maksetaan veroa siinä missä muustakin tulosta. Samoin työmatkasetelien osalta, niilläkin on verotusarvo.
Kustannusten suhde ei ole päinvastoin kuin mitä kirjoitin: työikäisen on harvoja poikkeuksia lukuunottamatta pukeuduttava asianmukaisesti ja matkustettava työpaikalle, eikä näitä kuluja korvata työmatkakuluvähennyksellä lähimainkaan. En sano että pitäisikään, mutta aiemmin sentään työssäkävijä sai tätä varten yhden tarkoituksenmukaisen vähennyksen enemmänkuin eläkeläinen. Nykyisin eläkeläisellä on eläketulovähennys, jolle ei oikeasti ole mitään muuta perustetta kuin eläkeläisten marina siitä, ettei eläkettä saisi verottaa ansiotuloa raskaammin. Miksei muka saisi; työikäinen sentään tuottaa jotain konkreettista saamaansa tuloa vastaan.
Tuo 1600 euron eläke vastaa n 20000 euron vuosituloa
Eläkeläinen maksaa siitä veroa 19,5 % ja työssäkäyvä 14 %
Tämä siis noiden mainostamiesi vähennysten jälkeen
Viittaus kansanedustajiin oli vain "loppukevennys". Muutoin puhuin työssäkäyvistä yleensä, tai vähintään helsinkiläisympyröissä.
Lounassetelin verotuskin huomioonottaen kyllä tulee syöminen halvaksi. Ei kuukauden ruokalasku paljon huimaa, mikäli on säästeliäs myös harvoilla kauppakäynneillään: maitopurkki, halpis leipä ja lohenpala kerran viikossa.
Voiko setelin edun laskea näin: seteli saatu ilmaiseksi, ostoarvo 8 euroa. Jos "suora etu" on 3,5 euroa (kuten Muinonen sanoo), veroa maksetaan 4,5 eurosta, jotakuinkin 1,35 euroa. Ilmaishyödyksi jäisi tällöin 6,65 euroa. Eläkeläinen maksaa kaikki 8 euroa.
Kahelin: "Voiko setelin edun laskea näin: seteli saatu ilmaiseksi, ostoarvo 8 euroa. Jos "suora etu" on 3,5 euroa (kuten Muinonen sanoo), veroa maksetaan 4,5 eurosta, jotakuinkin 1,35 euroa. Ilmaishyödyksi jäisi tällöin 6,65 euroa. Eläkeläinen maksaa kaikki 8 euroa."
Voiko? Kysy työnantajalta palkkasi neuvoteltua, josko se antaisi sinulle vielä lounassetelit ILMAISEKSI palkan päälle! ;) Sitähän tuo laskuesimerkkisi tarkoittaa, eli verottaja ottaisi työntekijältä tuon puolitoista euroa veroina ja työnantaja jalomielisesti laittaisi loput. Näinhän se EI mene: jos lounassetelit ovat "kaupanpäällinen", pakollinen osa palkkausta, niin se tulee kyllä palkkaneuvottelussa otettua huomioon. Normaalimpi käytäntö on se, että osalla palkasta otetaan lounasseteleitä, niiden verotusarvolla.
Keskimääräinen eläke in 1600 euroa kuussa , käteen jää 1300 euroa.
Sillä tasolla eläkeläinen pysyy juuri ja juuri poissa sossun lukulta
Mitä tulee suksupolvien väliseen eroon niin 40-50-luvulla syntyneet tekivät töitä 40 vuotta kun nykyiset 20-40-vuotiaat tekevät vain 33 vuotta
Työntunteina ero on vielä suurempi: vanhat 70000 työtuntia, nykyiset 50000
Kun nykypolvet elävät vielä 5-7 vuotta pidempään niin ei noin pienellä työmääräällä ja pitkällä etuusajalla voi vaatiakaan suurta eläkettä
Sohvalla ja rannalla makoilemalla ei synny hyvinvointia
Nyt ei ole kyse siitä, riittääkö eläke, vaan siitä onko se sitä mitä sen kuuluisi olla suhteessa
a) sukupolvien väliseen tasa-arvoon
b) niihin eläketason määrityksiin, jotka aikoinaan tehtiin
c) julkisen talouden kestävyysvajeeseen
Vasta-argumentteja Pekalle:
Ensiksi; nyt alle 50-vuotisten eläke määräytyy KOKO työuran keskiansion perusteella. Viime vuosiin saakka eläköityneillä eläke on määräytynyt viimeisten ja keskimäärin PARHAITEN PALKATTUJEN työvuosien tulon perusteella. Tähän päivään saakka eläköityneille se tarkoittaa eläketasoetua, joka on jopa merkittävämpi kuin väittämäsi epäsuhta työuran kokonaistyötunneissa.
Toiseksi; puheena olleet alle viisikymppiset nykypolvet mennevät eläkkeellekin kyllä monta vuotta myöhemmin kuin tähän saakka eläköityneet. Eläkettä ei lopulta nautita sen useampia vuosia kuin nyky-eläkeläisetkään! Kehitys näkyy jo nyt. On toki suorastaan toivottavaa, että näiden nuorten työkyky säilyisi oikeasti 70-vuotiaiksi saakka, mutta ei ole lainkaan varmaa, että tuo elinikäodote sillä menolla kasvaa noin paljon. Tuo ennuste on nimittäin suora projektio tähänastisesta kehityksestä eikä huomioi työuran pitenemistä, joka nyt eläkkeellä olevilla on loppunut keskimäärin alle 60-vuotiaina... ;) Vaikka muka 40 vuotta on oltu töissä - - kuka on, kuka ei... Parhaiten koulutetut ja palkatut eivät ole.
Väität, että nykyiset 20-40 vuotiaat tekevät työtä 33 vuotta. No sitähän ei vielä tiedä. Työttömyys huomioiden ja laskien osa-aikatyö osa-aikatyövuosiksi työtunnit varmasti vähenevätkin. Hei Pekka! Se ei silti tarkoita, että nuorten eläke olisi täysipäivätyön veroinen. Eli TUO ero työtunneissa on kyllä jo eläkejärjestelmässä huomioitu. Ja siksi osa-aika- ja pätkätöitä tekevien nuorten ikäpolvien panos edellisten sukupolvien eläkkeiden maksamiseksi kasvaa vieläkin kohtuuttomammaksi.
Se mitä mainitset sohvalla ja rannalla makoilemisesta koskee yhtä lailla eläkeläisiä ja eläkeputkessa (työtätekevien piikkiin) eläkettään odottelevia "rakennemuutoksen uhreja". Nyyh.
Kyllä se nuori työtön voi yhtälailla olla rakennemuutoksen uhri, ero on vain siinä, ettei 35 vuotta samassa tehtaassa samaa työtä tehneitä duunareita nuorten lailla uskalleta syyllistää siitä, etteivät he keksi jotain uutta keinoa hankkia elantoa. Syytä olisi, vaikka sitten nostamalla se ankkuri ja lähtien ekaa kertaa elämässään työnhakuun yli 50 kilometrin päähän kotipaikasta. Mutta eihän tällaiseen tosiasioiden ja tarpeiden tunnustamiseen VOI päästä Lauri Ihalaisen ollessa työministerinä! :D
Eläke on määräytynyt aina kustakin työsuhteesta, noita koko elämänajan samssa työpaikassaolleita on ollut aina vähän, lähinnä virkamiehiä
Minulla on ehtinyt olla viisi työnantajaa ja eläkekin määräytyy noiden viiden työsuhteen perustella, ei pelkästään viimeisten vuosien.
Nyt eäkkeellä olevilla vain n 25% on ollut yksi työantaja, joten suurella enemmistöllä eläke koostuu pätkistä.
Näin on aina ollut esim isälläni oli liki 20 työnantajaa ja hän oli syntynut 20-luvulla
Elinaikakertoimen tarkoitus onkin nostaa eläköitymisikää, eläke voi olla jopa 100 % jos tekee tarpeeksi pitkään töitä
Eikä tuo 40 vuoden työura ole harvinainen nyt eläkkeellä olevilla koulutetuillakaan. Opintolainet tulivat vasta 70-luvulla ja sitä ennen oli elätettävä itsensä työtä tekemällä opintojen ohessa.
Minäkin olen tehnyt töitä 14-vuotiaasta saakka ja opiskellut työn ohessa
Vielä 50-60-luvula oppikoulut olivat pääasiassa yksityisiä ja maksut sen mukaiset eikä mitään opintotukea tunnettu
Työttömyys on yksi elämän riskejä ja riskejä vastaan suojaudutaan mm vakuutuksilla
Työtttömyyskorvaus on juuri tulojen vakuuttamista ja esim suurepien lainojen sannisn ehtona on, että tulot oon vakuutettu
Se, että vakuutus on valtion subventoimaa on yleistä, eipä kukaan ole valittanut, että yksityiset sairaus-ja tapaturmavakuutuksetkin ovat valtion subventoimia
Eikä työttömyysvakuutus erottele nuoria ja vanhoja kovinkaan palkjon, mutta on selvää, ettei 40 vuotta työtä tehnyttä voi asetaa saman asemaan kuin päivän työtä tehnyt.
Sehän on sam kuin juoksukilpailuissa maksettaisiin sama starttiraha ensimmäistä kisaa juoksevalle amatöörille ja maailmanmestarille
Pekka Heliste: "Opintolainet tulivat vasta 70-luvulla ja sitä ennen oli elätettävä itsensä työtä tekemällä opintojen ohessa.
Minäkin olen tehnyt töitä 14-vuotiaasta saakka ja opiskellut työn ohessa"
Opintolainan ottamisen mahdollisuudesta huolimatta moni elättää nykyäänkin itsensä työskentelemällä opintojen lomassa. Mieluummin työllä kuin lainaksi, onhan se nähty ettei valmistuttua nuorille töitä löydy, joilla lainat maksaisi. Siinä ei mitään uutta.
Eikä yläkouluikäisestä asti työskenteleminen ole minkään sukupolven etuoikeus, minunkin ikäisistäni moni on työtä tehnyt alaikäisenä. Aivan nuorimmat eivät enää liene saaneet, kun työnteon minimi-ikärajaa on nostettu (lastensuojelun nimissä?).
Pekka Heliste: "Työtttömyyskorvaus on juuri tulojen vakuuttamista ja esim suurepien lainojen sannisn ehtona on, että tulot oon vakuutettu
Se, että vakuutus on valtion subventoimaa on yleistä, eipä kukaan ole valittanut,"
Et sitten tunne mielipidekenttää kattavasti. Olen itsekin esittänyt erityisesti ansiosidonnaiden turvan keston lyhentämistä. Peruspäivärahalle putoamisen uhka motivoi hakemaan pienipalkkaistakin työtä lorvailun sijasta. Ja näitä pienipalkkaisia duuneja kyllä riittäisi.
Liekö Petri Muinosen tiedossa se, että vanhemmalle polvelle nuorena 14-22-vuotiaana tehty työ ei ole tuottanut eläkettä? Eläkeyhtiö ilmoittaa: "Teille ei ole kertynyt eläkettä alle 23-vuotiaana tehdyistä työsuhteista." Kyse voi olla vaikkapa vain kesätöistä. Tämän vastauksen sain kyselyyni.
Siinä voi mennä jopa 8 vuoden eläke-edut. Onko näin?
Sama koski muinaisia lyhytaikaisia keikkoja. Ulkomailla vietettyjä pienituloisia opintovuosia ei myöskään ole huomioitu (esim. 3 vuoden opinnot ja osa-aikatyö USA:ssa pyyhkiytyy ilmaan... USA ei maksa.)
Sukupolvien tasa-arvo on suhteellinen käsite. Nuorempi polvihan syntyi jo korkeampaan elintasoon kuin sodan kokeneet ja pian sen jälkeen syntyneet. Sitä he eivät ehkä osaa lukea edukseen: he kuluttavat vauvaiästä alkaen suunnattomasti enemmän koulutus mukaan lukien.
Kestävyysvaje on hyvä argumentti, mutta sitä ei 1970-luvulla tehtyjen eläkeratkaisujen aikoihin voitu ennakoida.
Lopuksi sanon vielä, että moni eläkeikäinen mielellään myös tekisi työtä yli 63-vuotiaana, ellei nuori arrogantti polvi lemppaisi heitä työelämästä ulos saadakseen mainetta "saneeraus- ja tervehdytystoimillaan". Itse haluaisin jatkaa alallani vaikka 75-vuotiaaksi, jos terveys kestää.
Seppo Saari: "Liekö Petri Muinosen tiedossa se, että vanhemmalle polvelle nuorena 14-22-vuotiaana tehty työ ei ole tuottanut eläkettä?"
Liekö vieläkään kertyy? Kun itse olin tuossa iässä, ei kertynyt. JOS oikein muistan, kerryttämisen alaikärajaa laskettiin parilla vuodella, mutta superkarttumia eläkkeisiin on annettu vasta yli 60-vuotiaille. Ai niin, SIINÄKIN on yksi sellainen paikka, jossa nyt alle viisikymppiset jäävät nuolemaan näppejään. Takuuvarmasti.
-
Seppo Saari: "Ulkomailla vietettyjä pienituloisia opintovuosia ei myöskään ole huomioitu"
Nuo ovat kunkin omia valintoja, asioista voi ottaa selvää ennen ulkomaille menoa. Tässä suhteessa Yhdysvallat kohtelevat kyllä kaikkia sukupolvia tasaisen tylysti.
-
Seppo Saari: "Sukupolvien tasa-arvo on suhteellinen käsite."
Kuluttajahintaindeksillä korjattu rahamäärä on varsin absoluuttinen käsite, ja siitähän tässä ensisijaisesti on kyse.
-
Seppo Saari: "Nuorempi polvihan syntyi jo korkeampaan elintasoon kuin sodan kokeneet ja pian sen jälkeen syntyneet. Sitä he eivät ehkä osaa lukea edukseen: he kuluttavat vauvaiästä alkaen suunnattomasti enemmän koulutus mukaan lukien."
En oikein osaa laskea edukseni sitä, että koulutus 80-90 luvulla maksoi absoluuttisesti enemmän kuin 60-70 -luvuilla. Ja jos nimenomaan koulutusta vertaa vanhempien polvien koulutukseen, siinä jos missä tuottavuusvaatimusten on annettu jyrätä varsin vapaasti. Suhteessa muuhun kansantalouteen vanhojen polvien koulutus oli paljon suurempi osa kakusta kuin ikäisilläni tai nuoremmilla.
Ja mitä tarkoittaa "syntyi jo korkeampaan elintasoon"? Sitäkö, että koululaisena poljin fillaria parempilaatuisella asfaltilla kuin sinä aikoinasi? Aika paljon nimittäin on kyse tällaisista asioista; onko se pätevä syy antaa minun ikäisilleni pienempi eläke ja myöhemmältä iältä alkaen kuin suurille ikäluokille?
Jos elintasoa mitataan palveluiden laadulla, toisaalta työelämässä tuottavuusvaatimus on kasvanut sitäkin jyrkemmin. Yhteiskunta kyllä hakee tuottoa investoinneistaan infraan ja koulutukseen, mutta elintaso määräytyy näistä huolimatta eniten yksilön omasta ansiotasosta ja siitä eläkkeissäkin on kysymys.
-
Seppo Saari: "Lopuksi sanon vielä, että moni eläkeikäinen mielellään myös tekisi työtä yli 63-vuotiaana, ellei nuori arrogantti polvi lemppaisi heitä työelämästä ulos saadakseen mainetta "saneeraus- ja tervehdytystoimillaan"
Jos työntekijäjärjestöt ovat oikein vaatimalla vaatineet eläkeputkia, joissa valtio korvaa yritysten vastuut eläkeikäänsä lähestyvien irtisanomisista, se tuskin on nuorempien ikäpolvien vika jos tartutaan taloudellisesti katsoen edullisimpaan vaihtoehtoon! Ja kas kummaa, näitäkin putkia muodostamassa ovat olleet Lauri Ihalaisen ikäiset ammattiliittojyrät. Tuollaiset syytökset voit osoittaa suurten ikäluokkien edustajille, ei nuorille jotka sopeutuvat edellisten sukupolvien luomaan rakenteeseen.
Minä haluaisin eläkeputket poistettaviksi heti, tottakai.
-
Seppo Saari: "Itse haluaisin jatkaa alallani vaikka 75-vuotiaaksi, jos terveys kestää."
Kunnioitettava tavoite, jonka nykyinen eläkejärjestelmä aika tylysti estää. Itse ajattelin vaihtaa alaa johonkin vähemmän ajattelutyötä vaativaan joskus 60 vuoden nurkilla, jos mahdollista. Yleensähän se tuolla iällä on mahdollista vain yrityksne perustaen tai todella low-key tehtävissä. Mutta mikäpä niitä metsätöitäkään tehdessä - jos terveys kestää.
Voin kyllä suostua työeläkkeni alentamiseen, vaikka minulta on jo kusetettu kaikki ns. LEL eläkkeet, vaikka olen niitä kymmenen vuotta muinoin maksanut. Kenenköhän hyväksi nekin rahat lienevät menneet?
Mutta ei se mitään. Saan työeläkettä 545 euroa kuukaudessa ja kansaneläkettä 240 euroa kuukaudessa, ja olen valmis eläkkeitteni alentamiseen jotta tulevillekin eläkeläisille jotain jää.
En tarvitse asumistukia enkä toimeentulotukia.
Olen luullut itse omat eläkkeeni maksaneeni, etenkin kun eläkkeet 10 vuoden ajalta on mitätöity. Vaikka olen siltä ajalta eniten eläkemaksuja maksanut. Mutta onhan nuorista huolta pidettävä.
Jos Suomessa eläkkeitä laskettaisiin, ensimmäinen tarkistuskohde olisivat suuret eläkkeet. Muissa Pohjoismaissa on jo eläkekatto, saman voi ottaa Suomessakin käytäntöön. Myös jo eläköityneille.
Suureläkkeitä nauttivat vaan eivät taipune moiseen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Eipä ole tuo yhteiskunnalinen tietosu kovin korkeaa Muinosella
Katto merkitsee myös maksukattoa ja tuo katto koskee vain yhtä eläkettä
Euroopassa eläkamalli on yleisesti tällainen:
1,Kansaneläke, perustuu asumiseen maassa ja maksetaan kaikille
Suomessa kansaneläke leikkutuu pois työeläkkeen kasvaessa, muualla ei
2. Työeläke perustuu työntekoon ja työstä saatuihin palkkoihin, tässä on usein katto, mutta se ei ole kokonaiseläkkeen katto
3-Lisäeläkkeet, näillä sitten puhkaistaan tuo työeläkkeen katto
Lisäeläkkeet ovat yleisiä , kaikkia työtä tehneitä koskevia tai ammatti-tai yhtiökohtaisia tai henkilökohtaisia
Joka tapauksessa mitään todellista eläkekattoa ei ole missään
Suomen eläkkeiden korvaustaso on OECD maiden häntäpäätä, yli 2500 euron suuruisia eläkkeitä saa vain n 5 %
Markku Talikka sanoo: "palkannauttija on vapaaehtoisesti jättänyt nostamatta"
Vapaaehtoisuus työeläkemaksuista on kaukana. Se viedään palkasta lupia kyselemättä. Koko tel-järjestelmä on tieten tahtoen luotu suuren luokan pakkosysteemi (ihmisen näkökulmasta). Tel-järjestelmän kautta suomalaisyhteiskuntaa on vuosikymmenten ajan ohjailtu. Tel-järjestelmän tilalla voisi olla sosiaalisempia, tasa-arvoisempia, kansanvaltaisempia menettelyjä.
Ruotsissa yksittäinen palkansaaja saa osin valita itse mihin eläkesäästönsä sijoittaa. Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka erilainen ja nykyistä parempikin koko eläkesysteemi voisi olla. Ruotsissa on ripaus Talikan mainitsemaa vapaaehtoisuutta.
Maksu- ja maksatuskatoista puhuttaessa on hyvä muistaa myös se, että tähän saakka eläkkeensaaja ei ole rahastoinut omista eläkkeistään 15% enempää. Siispä maksuja voidaan nostaa 7-kertaisiksi, ennenkuin täyden omavastuun raja tulee vastaan, maksatuksessa taas maksu-/maksatuspariteetin katosta mennään läpi niin että raikaa - - ja sitä enemmän sitä subventoivat pienituloiset eläkemaksujen ja veronmaksajat mitä suurituloisemman eläkkeistä on kysymys.
Tämä kommentti lipsahti väärään paikkaan, mutta liittyy Muinosen ideaan lyhennetystä ansiosidonnaisesta, joka kannustaisi lorvimisen sijasta töihin.
Voi Petri poikaseni. Tarjouduin (ollessani työtön) tekemään työtä ansiosidonnaista päivärahaa vastaan ilmaiseksi, jotta en lorvisi. Arvaa kuinka kävi? Tarjoukseeni ei edes vastattu, ennen kuin paikallislehti soitti tälle entiselle työnantajalleni (yliopisto).
Silloin alkoi selittely:
"Ei tänne niin vain tulla." "Sen pitäisi kuulua OPS:iin." "Se on sopimusten vastaista, laitonta." "Asia kuulostaa kiinnostavalta." "Onhan se kaunis ajatus, mutta ei käy". "Ehkä pari luentoa voisi olla." jne.
Lorvijana olikin työnantaja, joka henkilökunnan/rahan puutteessa leikkasi opetusta, kasvatti ryhmäkokoja ja vaati lisää rahaa valtiolta henkilökunnan palkkaamiseksi jne. - Mutta kokenut ilmainen työntekijä ei käynyt.
Missä vaiheessa tarjoukseni muuttui laittomaksi? Suomessahan on sopimusvapaus.
Älä siis puhu lorvimisesta, ellet määrittele tarkemmin sitä.
Seppo Saari: "Voi Petri poikaseni."
Alentuvuus on rumaa, joten karsithan tällaiset sammakot jatkossa?
-
Seppo Saari: "Tarjouduin (ollessani työtön) tekemään työtä ansiosidonnaista päivärahaa vastaan ilmaiseksi, jotta en lorvisi. Arvaa kuinka kävi?"
Eihän tuo työ ilmaista ole, sen maksavat työssäolijat! Eikä tarvitse arvata, selvähän se miten tuossa käy!
Työttömän ensisijainen tehtävä on hakea töitä, eikä tuunailla mitä mieleen juolahtaa. Työvoimahallinnolla on asiasta ihan selkeä ohjeistus, siihen kannattaa tutustua. Ja perustellusti näköjään, kun on näitä muiden selkänahasta nyhdetyillä päivärahoilla "hyväntekijöiksi" heittäytyjiä! :)
-
Seppo Saari: "Lorvijana olikin työnantaja, joka henkilökunnan/rahan puutteessa leikkasi opetusta, kasvatti ryhmäkokoja ja vaati lisää rahaa valtiolta henkilökunnan palkkaamiseksi jne. - Mutta kokenut ilmainen työntekijä ei käynyt. Missä vaiheessa tarjoukseni muuttui laittomaksi? Suomessahan on sopimusvapaus.
Älä siis puhu lorvimisesta, ellet määrittele tarkemmin sitä."
-
Jos työtä ei löydy ja haluat kerryttää työkokemusta lorvimisen ja/tai työnhaun sijaan, voit tarjoutua työnantajalle ilmaiseksi harjoittelijaksi tai lähes ilmaiseksi tukityöllistetyksi työntekijäksi ihan laillisestikin TE-toimiston kautta: harjoittelijana saat 8 euron päiväkorvauksen PERUSpäivärahan lisäksi. Mutta ethän sinä niillä ehdoilla halua "ilmaista" työtä tehdä!
Jos ansiosidonnainen päiväraha mielletään kuten sinä sen miellät, niin ollaan aika huonossa jamassa. Päivärahan tarkoitushan on turvata toimeentulo uuden työn etsimisen aikana JA pitää kaukana pimeästä jobbailusta (mukaanlukien työt joita sinä tekisit "ilmaiseksi"). Jos haluat harrastaa esim. järjestötoimintaa vapaaehtoisena, aidosti ilmaiseksi, työssäolevana voi hakea palkatonta vapaata tai sitten valita työhallinnon tukeman tukityöllistymisen nälkäpalkalla. Kolmannelta sektorilta näitä mahdollisuuksia kyllä löytyy.
Pekka eläkkeesi kertoo, että työnantajasi ovat kusseet sinua silmään tai sitten et ole ollut erittäin perso työlle.
"Opintolainan ottamisen mahdollisuudesta huolimatta moni elättää nykyäänkin itsensä työskentelemällä opintojen lomassa. Mieluummin työllä kuin lainaksi, onhan se nähty ettei valmistuttua nuorille töitä löydy, joilla lainat maksaisi. Siinä ei mitään uutta."
Opintoraja sumistuki kuitenkin kelpaa, niitä ei 50-60-luvulla
Työtäkin löytyy hyvin esim akateemisten työttömyys on 4-5 % luokkaa eli normaalin kitkatyöttömyyden tasoa
Ainoastan kouluttamattomislla on vaikeuksia
Pekka Heliste: "Opintoraja sumistuki kuitenkin kelpaa, niitä ei 50-60-luvulla"
Eipä ollut eläkeläisen asumistukeakaan... ja sitäkään ei aikoinaan työeläketasoa määritettäessä huomioitu. Taas plussaa nykyeläkeläisille.
Siihen aikaan lapset hulehtivat vanhemmistaan esim isäni rakensi yksiön mummolle ja papalle ja siinä ehti asua niin isän kuin äidin isovanhemmat
Ehkäpä pitäisi palata tähän , silloin eläke voi olla pienempi
"Siihen aikaan lapset hulehtivat vanhemmistaan esim isäni rakensi yksiön mummolle ja papalle"
Mitä tämä osoittaa? Ensiksikin yksinkertaisesti vain sen, että työtulon/varallisuuden suhteen isäsi sukupolvella oli suuremmat mahdollisuudet kuin edellisellä sukupolvella. En nyt ikääsi tiedä, mutta oletan, ettei isovanhempiesi sukupolvella ollut vielä kovinkaan vahvaa eläketurvaa ja/tai elinikäisiä säästöjä.
Et taida ymmärtää, että minun sukupolveani on kohtaamassa tuo sama, oikeasti heikon eläkeiän toimeentulon kohtalo, tietysti vain suhteutettuna suurten ikäluokkien kohdalla huipussaan käyneisiin eläke-etuisuuksiin. Ja heidän nuoruudessaan huipussaan käyneisiin työllistymismahdollisuuksiin.
Mutta vanhempien huolehtimisesta puheenollen: näytät ajattelevan, ettei nuorilla sukupolvilla olisi vastuunkannon halua sitten kun vanhemmat eivät itsestään kykene huolehtimaan. Sitähän emme vielä edes tiedä, koska vain hyvin harva nyt alle viisikymppisten vanhemmista on kykenemätön huolehtimaan itsestään.
Oletusta vanhempien hylkäämisestä ei voi yleistää koko ikäluokkaa koskevaksi. Eikä sitä voi varsinkaan siirtää seuraavia ikäluokkia koskevaksi, kun JUURI NYT vaikeuksissa olevien ja hylättyjen vanhusten lapset ovat niitä 60-70 vuotiaita eläkeläisiä tai vielä viimeisiä vuosia työelämässä olevia, joilla eläke- ja varallisuusasiat ovat paremmin kuin koskaan (ja paremmin kuin heidän ikäisillään seuraavien parin-kolmenkymmenen vuoden aikana tulevat olemaankaan).
"Et sitten tunne mielipidekenttää kattavasti. Olen itsekin esittänyt erityisesti ansiosidonnaiden turvan keston lyhentämistä. Peruspäivärahalle putoamisen uhka motivoi hakemaan pienipalkkaistakin työtä lorvailun sijasta. Ja näitä pienipalkkaisia duuneja kyllä riittäisi."
Ei vakuutukselle voi mitään kattoa antaa, se on vapaasti sovittavissa.
Valtion osuutta voi tietysti rukata
"Eipä ollut eläkeläisen asumistukeakaan... ja sitäkään ei aikoinaan työeläketasoa määritettäessä huomioitu. Taas plussaa nykyeläkeläisille."
Asumistukea saavat pääasiassa kansaneläkeläiset eli selliset joilla ei ole työeläkettä tai työeläke on työuran lyhyyden vuoksi pieni
"Maksu- ja maksatuskatoista puhuttaessa on hyvä muistaa myös se, että tähän saakka eläkkeensaaja ei ole rahastoinut omista eläkkeistään 15% enempää. Siispä maksuja voidaan nostaa 7-kertaisiksi, ennenkuin täyden omavastuun raja tulee vastaan, maksatuksessa taas maksu-"
Täyden rahastoinnin ongelma on, että rahastoja tarvitaan valtavasti eli 600-800 miljardia.
Se tarkoittaisi, että eläkeyhtiöt omistaisivat kaiken , jopa vaatteesi ja sinä vain vuokraisit sitä.
Vakuutuksessa jakojärjestelmä on yleisin esim autovakuutuksessa vahinkojen kulut jaetaan vakuutettujen autojen omistajille eikä vahinkoja ole 100 % rahastoitu
"Ruotsissa yksittäinen palkansaaja saa osin valita itse mihin eläkesäästönsä sijoittaa. Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka erilainen ja nykyistä parempikin koko eläkesysteemi voisi olla. Ruotsissa on ripaus Talikan mainitsemaa vapaaehtoisuutta."
Ruotsissa kysymys on lisäeläkeestä, jolla tuo Ruotsn eläkekatto on mahdollista rikkoa.
Voihan Suomessakin sijoittaa lisäeläkkeisin niin paljon kuin haluaa ja mihin kohteeseen haluaa
Kiitos. Nyt ymmärrän jo paremmin, miksi KD:n kannatus Suomessa on alle 5%.
Sepposeni, KD:n kannatus on sitä mitä on ensisijaisesti siksi, että vuoden päivät ainoa KD-politiikan asia, mistä media on syttynyt on kanta homoavioliittoihin. Mistään muusta aihepiiristä KD ei ole ollut kartalla, vaikka mm. saimme Suomen Yrittäjien taholta tunnustusta yhdestä parhaimmista yrittäjyysohjelmista.
Olisi helppoa luvata kaikille kaikkea, mutta kaikkihan tiedämme, että sellaiset poliitikot valehtelevat. Tosiasioiden toteamisella ei pääse eduskuntaan, mutta sen jätän mielihyvin muille. Itse esitän asiat niinkuin ne karuudessaan ovat esim. juuri kestävyysvajeen osalta; se ei kaikkia miellytä, mutta mitäpä siitä, kun ei minulla asiaan liity mitään poliittisia ambitioita.
Kriittisiä on helppo olla, mutta annas un pitäisi ehdottaa toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Olisin aidosti kiinnostunut kuulemaan leikkaisitko sinä Seppo nyt 20-40 vuotiaiden tulevia eläkkeitä entisestäkin matalasta odotuksarvostaan vielä alemmalle tasolle, että saisit itse pitää (pärstäkertoimesta arvaten) aika lähelle historiallista maksimia sattuvat eläkkeesi.
Minkä suuren puolueen eläkepoliittisiin näkymiin sinä, Seppo, uskot? Jos uskot yhteenkään, sinua on jo viilattu linssiin.
Kun kirjoitin Petri "poikaseni", en tarkoittanut olla alentuva. Kuvasi perusteella vain tuli mieleeni, että voisit iän puolesta olla poikani. Pahoitteluni, jos loukkasin.
Kirjoitat:
"...että saisit itse pitää (pärstäkertoimesta arvaten) aika lähelle historiallista maksimia sattuvat eläkkeesi."
En leikkaisi. Kuvitelmaa ei kannata pärstäkertoimeen ripustaa. Ällös pelkää, en saane suurta eläkettä, ellet pidä 1.300€ "historiallisena maksimina" työeläkesarjassa.
Kerropa tähän perään oma odotettavissa oleva eläkkeesi?
Ajatukseni järjestelmän kehittämiseen liittyvät mm. seuraaviin seikkoihin:
Olen samaa mieltä kanssasi hyvän talouden tärkeydestä, mutta ihmettelen, että niin harva - ei edes KD - ottaa esille sen asian, että "pohjoismainen hyvinvointimalli" tuottaa niin paljon "pohjoismaisen pahoinvointivankilan" piirteitä ja hukkaan heitettyä, jopa kalliisti koulutettua inhimillistä elämää ja laatukapasiteettia lähes joka alalla. Ja rahaa palaa.
Tässä tuhlaamisen, järjestelmärakastajien ja joustavuuden puutteen kultuurissa ahkeruutta, lahjakkuutta (jopa potentiaalista yrittäjyyttäkin) ja luovuutta heitetään hukkaan tai vedetään surutta viemäristä alas sekä aktiivityöikäisiltä että niiltä, jotka ovat siirtyneet eläkevuosilleen.
Toisaalta sama näkymä koituu jo nuorten, syrjäytettyjen kohtaloksi. En tiedä, kenen etu se on? Siellä joukossa on monta ehkei niin koulutettua, mutta rehellistä, luotettavaa, ahkeraa ja jopa potentiaalisesti toivorikasta nuorta ja tuottavaa elämää. Heidän työtoveruuttansa arvostaisin juuri näiden ominisuksien vuoksi.
Entä sitten vaihtoehtoja eläkeläisille:
Sain juuri viestin: "Huomenna menen toiseksi viimeistä kertaa tapaamaan ihania opiskelijoitani." Viestin lähettäjä - arvostettu professorini 1980-luvulta - täytti maaliskuussa 81 vuotta Illinois'ssa. Suomessa hänet olisi heitetty lopullisesti ulos kehästä viimeistään 13 vuotta sitten.
"Jos työntekijäjärjestöt ovat oikein vaatimalla vaatineet eläkeputkia, joissa valtio korvaa yritysten vastuut eläkeikäänsä lähestyvien irtisanomisista, se tuskin on nuorempien ikäpolvien vika jos tartutaan taloudellisesti katsoen edullisimpaan vaihtoehtoon!"
Valtio ei maksa noita putkikuluja vaan työnantajat,suurte työnaatajat maksvat 80 % henkilön kuluista loppu kollektiivisesti .PK-sektori vain kollektiivisen korvauksen.
Järjestely vastaa muissa maissa yleistä irtisanomiskorvausta
Vertaapa kokeeksi suomalaista järjestelyä Italian tai Saksan vastaavaan ja huomaat, että 100% eläkeputken kuluista on vain murto-osa siitä, mitä yritykset maksavat kilpailevissa euromaissa.
Ja jotkut näistä onnettomista eläkkeelle pyrkivistä pitävät eläkeputkea jopa hyvänä ratkaisuna, vaikka se leikkaa tulevia eläkkeitä vastaavaan työssä oltuun aikaan nähden ja syö koko talouden työpanosta. Ei näitä kuusikymppisiä hiljaisen tiedon sammioita mikään yritys laittaisi ennenaikaiselle eläkkeelle, jos siitä seuraisi esim. 36kk:n täyden palkan maksuvelvoite, kuten jossain euromaissa tapahtuu.
Syyttävä sormi kohoaa jälleen ammattiliitoja kohti: miten olettekin niin persoja ajamaan jäsenenne eläkettä heikentävään tekemättömyyden tilaan sen sijaan, että pitäisitte heidät työelämässä kiinni samoin keinoin kuin kilpailijamaissa?
Heh hyvä vitsi, Suomessa ikääntyneiden työllisyys on EU maiden korkeimpia
55-64-vuotiaIden työllisyys oli 57 % kun se esim Saksassa oli 55 % ja Italiassa 35 %. Samassa luokassa Suomen kanssa ovat Tanska, Britannia,Viro,Latvia.
Selvästi korkeampia luvut ovat Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä n 70 %
Näissä maissa työsopimuslaki estää ikääntyneiden irtisanomista
Alahinen ikääntyneisen työllisyys on Ranskassa, Espanjassa , Belgiassa, Puolassa,Luxemburgissa eli 30-40 % luokkaa.
Putkeen haluajia on n 30 % , 70 % ei halua, joten kyllä sinne työnnetään.
Mitä tulee työllsiyyteen niin eläköitymisne lykkääminen vaatisi myös lisää työpaikkoja eli yksi vuosi liää työuraan merkitsee 60000 työntarjoajaa lisää
Kun nytkin on 400000 työttömäksi työnhakijaksi rekiteröityä niin tuo viiden vuoden lisäys työuraan merkitsee n 300000 lisätyöntarjoajaa eli yhteensä pitäisi luoda ainakin 500000. Työikäinen väki kun vähene evain 160000 vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen se alkaa taas kasvaa, hitaasti mutta kasvaa kuitenkin
Tuo määrä työpaikkoja edelyttäis n 6-7 % kasvua ja 100 miljardin investointeja
Eipä taida löytyä kumpaakaan ?
Pekka Heliste: "Heh hyvä vitsi, Suomessa ikääntyneiden työllisyys on EU maiden korkeimpia 55-64-vuotiaIden työllisyys oli 57 % kun se esim Saksassa oli 55 % ja Italiassa 35 %. Samassa luokassa Suomen kanssa ovat Tanska, Britannia,Viro,Latvia."
Miten ikääntyneiden korkea työllisyysaste Suomessa muka kumoaa sen mitä kirjoitin irtisanomisen kalleudesta Italiassa tai Saksassa? Ei mitenkään! Jos olet 60-vuotiaana italialaisena töissä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, sinun lähettämisesi kilometritehtaalle maksaa moninkertaisesti sen, mitä se maksaa Suomessa. Piste.
-
Pekka Heliste: "Selvästi korkeampia luvut ovat Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä n 70 % Näissä maissa työsopimuslaki estää ikääntyneiden irtisanomista."
Tuo on toinen tapa ratkaista asia, Suomen ammattiliitoille sekään ei ole kelvannut tosissaan ajettavaksi asiaksi. Liekö tärkeämpi turvata palkkakehitystä?
-
Pekka Heliste: "Putkeen haluajia on n 30 % , 70 % ei halua, joten kyllä sinne työnnetään."
Olen saanut saman käsityksen, joten mikseivät ammattiliitot ja hallitus (jonka intresseissä olisi teettää tuottavaa työtä eläkkeellä istuttamisen sijasta) tee mitään?
-
Pekka Heliste: "Mitä tulee työllsiyyteen niin eläköitymisne lykkääminen vaatisi myös lisää työpaikkoja eli yksi vuosi liää työuraan merkitsee 60000 työntarjoajaa lisää"
Ei paha, jos elinkeino- ja veropolitiikka on työllistmistavoitteen ja sen vaatiman, nykyistä palvelupainotteisemman elinkeinorakenteen tasalla. Meillä ei ole.
-
Pekka Heliste: "Työikäinen väki kun vähene evain 160000 vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen se alkaa taas kasvaa, hitaasti mutta kasvaa kuitenkin"
Odottavan aika on pitkä - ja kallis - kun huoltosuhde kasvaa miten kasvaa.
-
Pekka Heliste: "Tuo määrä työpaikkoja edelyttäis n 6-7 % kasvua ja 100 miljardin investointeja"
Kustannan työkykyisille 60+ ikäisille kansalaisille kyllä paljon mieluummin peruspäivärahaa kuin ansiosidonnaista eläkeputkeen, jossa työtä ei ole edes tarkoitus hakea!
Olkoot siis nuo työikäiset työttöminä ennemmin kuin eläkkeellä, työttömyydestä on ainakin periaatteellinen mahdollisuus päästä (ja velvollisuus pyrkiä) työelämään - ja kyllähän kanavia ikääntyneiden työllistymiseen voi aueta vasta sitten kun tarjontaakin oikeasti on kymmenintuhansin eikä vain niiden työintoisten JA ahkerasti työtä hakevien osalta.
"Et taida ymmärtää, että minun sukupolveani on kohtaamassa tuo sama, oikeasti heikon eläkeiän toimeentulon kohtalo, tietysti vain suhteutettuna suurten ikäluokkien kohdalla huipussaan käyneisiin eläke-etuisuuksiin. Ja heidän nuoruudessaan huipussaan käyneisiin työllistymismahdollisuuksiin."
Eivät ne työllistymismahdollisuudet olleet hyviä 60-70-luvuillakaan
Jo 70-luvun lopun lamassa työttömyys oli 300000 työttömän luokkaa.
Akateemisilla oli hyvät työllsitymismahdollisuudet sillä heita oli ikäluokista vain 7 % luokkaa
Mutta ei akteemisten työttömyys nytkään ole suurta, n 4-5 % luokkaa
Ja mitä arvelet,miksi liki 500000 ihmistä lähti Suomesta ?
Suurista ikäluokista n 200000 eli 40 % muutti Ruotsiin
Osa on palannut takaisin, mutta n 80000-90000 on edelleen Ruotsissa ja verotussyistä ei enää palaa Suomeen
Suuri osa suurista ikäluokista saa osan/kaiken eläketurvastaan Ruotsista, joten ei suurten ikäluokkien rasitus ole sen suurempi kuin nuorempienkaan
Eikä tuo n 1600 euron eläke ole kuin sen verran, ettei rahaa tarvitse ruinata sossusta
Suurin ero on asenteessa, nykyiset sukupolvet eivät usko itseensä ja lannistuvat pienistä vastoinkäymisistä
Mitä tulee irtisanomiskorvaukseen niin noissa etelän maissa se ei tule kaikille, joten kattavuus ei ole 100 %, vaihtelee 50-70 % iin
Suomessa ay-liike i voi tehdä yksipuolisia päätöksiä vaaditaan myös työnantajien ja valtion mukantulo esim AKT yritti avata päätä, mutta työnantajat olisivat ajaneet vaikka Suomen konkurssiin jos sen estäminen olisi sen vaatinut.
Työnantajakin voi olla riidan haastaja, Paperiteollisuuden Arto Tähtinen oli kuuluisa ja Teknologiateollisuuden Alanko samaa sukua
Pekka Heliste: "Suomessa ay-liike i voi tehdä yksipuolisia päätöksiä vaaditaan myös työnantajien ja valtion mukantulo esim AKT yritti avata päätä,"
AKT halusi nimenomaan ylläpitää eläkeputken, ja maksattaa sen vielä kalliimmin eli täyden palkan niin ansiosidonnaisen turvan jaksolta kuin lisäpäiviltäkin. Ja taidettiinpa vielä vaatia pidemmäksi aikaa niitä lisäpäiviä. Tämä siis että päästäisiin eläkkeelle, ei työmarkkinoille. Työmarkkinoille paluun ehtonahan AKT piti sitä, että täysien eläkeputkirahojen LISÄKSI maksettaisiin normaali työsuhteen palkka.
Tämä on eri asia kuin vaatia työnantajalle kalliita irtisanomisia, mutta niin, että irtisanotut olisivat edelleen työmarkkinoiden käytettävissä eikä heille katettaisi mitään kullattuja siltoja eläkkeelle, myös veronmaksajien ja työttömyysvakuuutusmaksuvelvollisten tuella.
Irtisanomisen pitäisi tapahtua normaalein ehdoin kuten muillekin työikäisille, mutta kalliimpana juuri ikääntyneisyyden vuoksi: irtisanomissumma voisi olla työnantajan velvoite maksaa vaikkapa 24kk:n palkka, MUTTA EI SEN PÄÄLLE SAA ANSIOSIDONNAISTA, koska irtisanomistilanteessa (muista kuin tuotannollisista tekijöistä johtuen) nämä lähtörahat jyvitetään kuukausipalkoiksi ja vasta tuon karenssin jälkeen alkaa juosta ansiosidonnaiset päivärahat.
Eläkeputken maksaminen suurelta osin ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta on koko turvan tarkoitusta vastaan, jos ei olla aidosti työmarkkinoiden käytettävissä vaan jo tiedetään, että putki on jo eläkkeelle saakka varmistettu. Ei kukaan työnantaja halua sellaista työntekijää, joka on jo osoittanut, ettei näe työn hakemista motivoivampana kuin eläkkeelle tähtäämistä. Nämä putket olisi pitänyt purkaa jo aikapäiviä sitten.
Vielä kerran , putkikulut maksaa yritys ei veronmaksaja
Ruotsissa systeemi on vielä selkeämpi, henkilö säilyy yrityksen palkkalistoilla 65-vuotiaaksi, mutta työvelvoitetta ei ole
Tätä kutsutaan avgångspensioniksi, se on n 70 % palkasta eli eläkettä parempi
Tuossa eurooppalaisessa mallissa henkilö saa irtisanomiskorvauksen ja päälle vielä työttömyyskorvauksen, siis yhtäaikaa
Eikö AKT saa ajaa europpalaista mallia
Eikä AKT:n lakossa päästy niin pitkälle, että olisi edes neuvoteltu mistään konkreettisesta mallista
Ja putkilaisella on samt velvoitteet hakea työtä kuin muillakin ei se mitään helpotusta tuo työnhakuun
Mutta tuskinpa 60-vuotiasta aletaan uudelleenkouluttaa enää mihinkään yhteiskunnan varoilla, takaisinmaksu kun jää vajaaksi
Mitä tulee työllsitymiseen niin Talouselämän teettämän tutkimuksen mukaan 70 % firmoista ei palkata yli 50-vuotiaita.Kysesä on kirjoittamaton sääntö
Tutkimuksessa ei ollet tarkemmin tutkittu asennetta +60 vuotiasta kohtana ,mutta tuskinpa se parempi on
Kyseessä on kohtaanto-ongelma eli työnantajat haluavat 25-45-vuotiasta työvoimaa ja tarjolla on runsaasti alle 25-vuotiasta ja yli 50-vuotiasta , mutta heitä ei palkata
Muinosen viittaus ammattiliittojen työvoiman ylihinnoitteluun on tärkeä. Se on yksi syy sille, että joustaminen ylisuurten palkkojen (palkankorotusten) osalta näkyy "eläkettä heikentävässä tekemättömyyden tilassa", toisin sanoen kortistossa.
Paperiteollisuus on hyvä esimerkki ja toinen teknologia-ala. Mutta ei työttömäksi joutuminen ammattitaitoa hävitä. Siis kortistossa oleminen.
Sieltä vain pitäisi päästä helpommin ja joustavammin pois. Asiaa voisi joskus kysyä työttömiltäkin. Nythän he ovat täysin ns. viranomaisohjauksessa (lievä ilmaus) syrjäytymässä ulos työmarkkinoilta.
Seppo Saari: "Paperiteollisuus on hyvä esimerkki ja toinen teknologia-ala. Mutta ei työttömäksi joutuminen ammattitaitoa hävitä. Siis kortistossa oleminen."
Kyllä pitempi työttömyysjakso on monessa teknologia-alan tehtävässä teknologiaan tukeutuvan ammattitaidon osalta rampauttava, vaikka sitten organisaatiossa, työyhteisössä ja enemmän sosiaalista kontaktia vaativissa rooleissa (johto, myynti, asiakastuki) pärjäisikin vanhalla kokemuksella ja samoin vanhoin menetelmin.
Totta on se, ettei työttömiä neuvottelupöydissä kuulla. Se on huutava vääryys, ja esimerkiksi ansiosidonnaista nauttivan henkilön osa-aikatyöllistymisen kannattamattomuutta ja viranomaisraportoinnin mutkia katsellessa tuntuu siltä, ettei kortistosta haluta kilpailijoita niille kokopäivätyön voittaneille ihmisille.
"Kustannan työkykyisille 60+ ikäisille kansalaisille kyllä paljon mieluummin peruspäivärahaa kuin ansiosidonnaista eläkeputkeen, jossa työtä ei ole edes tarkoitus hakea!"
Et sinä sitä maksa vaan työnantaja, TVR lähettää aivan konkreettisen laskun suurelle työnantajalle noista putkipäivistä. PK-sektorin firma alka maksaa korotettua työttömyysvakuutusmaksua alakohtaiseti
Viimeinen kappaleesi on juuri sitä asiaa, jota yritin tavoitella tekstilläni: "Työttömiä ei kuulla..." ja "...viranomaisraportoinnin mutkia katsellessa tuntuu siltä, ettei kortistosta haluta kilpailijoita niille kokopäivätyön voittaneille ihmisille."
Ammattitaito ei rampaudu edes teknologia-alan työttömällä, jos hänen sallitaan itse parhaaksi näkemällään tavalla päättää siitä, minne hän työttömyyden kohdattua hakeutuisi tätä taitoa esim. harjoittelijana ylläpitämään ja siten estämään syrjäytymistään.
Kortiston ihmisistä suuri osa on joskus jo ollut näitä itselleen "kokopäivätyön voittaneita ihmisiä". Siksi työttömälle voi olla outoa yhdessä yössä kohdata työnsä säilyttäneiden ja heidän etujensa ajajien itsekkyyttä, jopa ilmaisharjoittelijoita haluavien yrittäjien ahneutta ja "viranomaistoiminnnan mutkia". Ovathan työttömätkin useimmiten edelleen etujärjestöjensä maksavia jäseniä.
Muuan tuttu tohtorismies oli ollut 17v. yliopiston lehtorina ennen kortiston kutsua. Kallis peukalonpyörittäjä.
Tosin nyt eläkeikää lähentelevälle työttömälle kertyy eläkettä sillä laskentaperusteella, että hän ikään kuin ansaitsisi 3/4 palkastaan. Se ei pohjaudu siis enää matalaan työttömyyspäivärahaan. Se on sitä räätälöityä eläkeputken reunamerkintää...
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 45 kommenttia