Tasavallan presidentti määrää halutessaan Suomen kannan EU:n laajenemiseen
Tasavallan presidentin tehtävät keskittyvät ulkopolitiikan johtamiseen. EU:n tultua mukaan kuvioihin unionin asioista on tullut parlamentarismin, joskin europarlamentarismin, piiriin kuuluvia sisäasioita, joissa johtovastuu on eduskunnan "kansallisparlamentaristista" luottamusta nauttivalla valtioneuvostolla.
Unionin ulkopuolisista maista puhuttaessa valta ulkopoliittisiin päätöksiin pysyy yhä presidentillä - jos siis presidentti pitää valtaoikeuksistaan kiinni. Äärimmäisenä rajanvetona valtioneuvoston ja presidentin vallalle otsikon mukainen kärjistys tasavallan presidentin määräysvallasta on varsin lähellä totuutta.
Kuvitelkaapa hetkeksi kuinka hanakasti Lipponen, Haavisto tai Niinistö ottaisivat presidenttinä kantaa vaikkapa Turkin tai Balkanin jonkin muslimijohtoisen maan EU-jäsenyyteen. Toisaalta meppikokemukseensa ja -verkostoihinsa tukeutuvat Essayah, Soini tai Väyrynen saattaisivat presidenttinä toimia varsin päättäväisestikin ottaakseen aktiiviseen hallintaansa tämän heikosti tiedostetun ulkopoliittisen päätäntävallan alaisen osa-alueen. Aktiivinen rooli nimenomaan muslimijohtoisten maiden jäsenyystoiveiden suhteen olisi odotettavissa siitkin syystä, että nämä kolme meppinä toiminutta ehdokasta näyttäisivät olevan myös arvoiltaan voimakkaimmin kristillisiä.
Olli Rehnin pitäessä laajentumiskomissaarin virkaa laajentumiskysymykset ikäänkuin delegoitiin suoraan komissaarina toimivalle suomalaiselle. Nyt tilanne on hieman toinen: Suomella on asiassa päätäntävaltaa paljon rajoitetummin. Jokin arabikevään maista saattaa seuraavien kahden presidenttikauden aikana olla pyrkimässä EU:n jäseneksi. Todennäköisimpänä voisi pitää Marokkoa.
Miten paljon suomalaiset luottavat seuraavien hallitusten kykyyn esittää selkeä suomalainen kanta laajentumiskysymyksiin? Valtiosääntöä voi suht' helposti tulkita siten, että unionin laajentumisasioissa ministerien tulee viedä EU-tapaamisiin presidentin kanta Suomen virallisena kantana. Toistaiseksi näin ei ole tehty. Jälleen kärjistäen syyksi voisi väittää sitä, että Tarja Halosen arvokehikossa vähemmistöjen oikeuksista piittaamaton muslimivalta on kuitenkin parempi asia kuin kristillisestä lainsäädännän perinteestä ponnistava, demokratiaa ja vähemmistöjen oikeuksia kunnioittava keskustaoikeistolainen hallinto.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kirjoituksessa oli pari virhettä. Olli Rehn on talouskomissaari. Nykyinen laajentumiskomissaari on Stefan Füle. Suomen presidentillä ei ole sananvaltaa EU:n laajentumiseen. Uuden jäsenvaltiot hyväksytään Eurooppa-neuvostossa, jossa Suomea edustaa uuden maaliskuussa voimaantulevan perustuslain mukaan pääministeri.
Toki tunnen Ollin nykyviran. "pitäessä" on sekä imperfekti että preesens, mutta saman lauseen "delegoitiin" (imperfekti) selkeyttää, että puhuin menneestä ajasta. Ei virhettä siinä.
Kyllä, en ollenkaan kyseenalaistanut sitä etteikö pääministeri edelleen edustaisi Suomea Eurooppa-neuvostossa. On vain niin, että Suomen suhtautuminen EU:n ulkopuolisiin maihin määräytyy ensisijaisesti presidentin kannan mukaan, kunnes niistä tulee - jos tulee - EU:n jäsenmaita. Niinpä nimenomaan laajentumisasioissa, joissa jäseneksi hakija ei vielä kuulu EU:hun, pääministerin ei auta kuin uskollisesti viedä Eurooppa-neuvostoon presidentin kanta maamme virallisena kannanottona ko. hakemukseen.
Ja toistan siis edelleen: presidentti voi perätä tätä perustuslaillista oikeuttaan, jos on rohkeutta käyttää kansan antamaa mandaattia.
Ei pääministerillä ole mitään velvollisuutta toimia presidentin kannan mukaisesti eurooppa-neuvostossa.
Tasavallan presidentin valtaoikeuksien kantavuutta kokeillakseen pääministeri voi toki kokeilla kepillä jäätä ja toimia yksinomaan valtioneuvoston kannan mukaan. Presidentistä riippuu mitä sitten tapahtuu.
Presidentti ei Suomessa määrää yhtään mitään. Vähiten ulkopolitiikassa. Hän kyllä johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Päätökset ovat useamman lukon takana. Myös EU:n laajentumista koskevat.
No niinhän se Tarja Halosen kausien jälkeen näyttäisi. Kaikkien tulevien tasavallan presidenttien ei toki tarvitse toimia presidenttinä kuin SETAn lakimiehen virkaa jatkaen. :)
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 6 kommenttia