Positiivinen syrjintä on astunut politiikkaan
Kuinka muuten kumppanin liikennejuopumus voisi olla ansio tasavallan presidentiksi pyrkivälle? Siten, että kumppani edustaa sopivaa etnistä vähemmistöä, juopumus stailataan normaaliksi sattumukseksi puolivillaisessa, naisille suunnatussa tv-ohjelmassa ja molemmat kumppanukset edustavat sopivaa seksuaalivähemmistöä.
Huomataan kuitenkin, että positiivinen syrjintä soveltuu vain sellaisille syrjintäaiheille, jotka eivät edusta konservatismia. Esimerkiksi politiikassa kunnostautuneenkaan Nokian mission jäsenen tuskin kannattaa pyrkiä eduskuntaan odottaen saavansa siitä lisäpisteitä uskonnollisen ryhmän vähemmistöstatuksestaan. :) Ei sittenkään vaikka edustaisi homoudesta heterouteen siirtynyttä ultravähemmistöä. (Se poliittisesti korrekti, positiivista syrjintää ansaitseva vähemmistöuskontohan on islam.)
Suomessa tehdään politiikan pitkä harppaus nyrkkitappeluparlamentarismin suuntaan siinä vaiheessa, kun aletaan äänestää täysin tunneperäisesti henkilöä. Ehdokkaan ei tule olla liian helppo. Hänen tulee edustaa tahoa, joka tarjoaa asiantuntemuksensa ohella tai sen sijasta mahdollisuuden suvaita tai sietää toiseutta, tai olla itse äänestäjälle tuon suvaitsemisen tai sietämisen kohde... tai sitten jollekin toiselle poliittiselle ryhmälle täysin päinvastoin, ehdokkaan tulee julistaa ulospäin ko. ryhmän sisäisen ajattelun normaaliutta: korostettua kapeakatseisuutta, kärjistyksiä ja suvaitsemattomuutta toiseutta kohtaan. Tällaisia ehdokkaita valiten äänestäjä pääsee pätemään, ulkoistamaan valitsemilleen henkilöille sen mihin ei omaan itseensä käpertyneessä arjessa kykene: yhdet avoimeen toiseuden hyväksymiseen, toiset avoimeen toiseuden kohtaamiseen ja/tai paheksumiseen.
Muutama sisäiseen supatteluun sulkeutunut, kommunikaatiossaan taantuva ja jäsentasolla ilmaisemisen rohkeutensa menettänyt poliittinen blokki on jo taipunut tähän jäsenten välisten tuntemusten ulkoistamiseen. Punavihreät ja persut yhtälailla. Kiittäkäämme heitä niistä kansanedustajista, mepeistä ja presidenteistä jotka eivät ole lainkaan kartalla, ei Suomen eikä maailman tapahtumista, vaan jotka on valittu ollakseen siedettyjä, suvaittuja, sietäviä, suvaitsevia, sietämättömiä ja suvaitsemattomia.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Onko puolue,jonka yhtenä perustana on usko olemattomaan ja todistamattomaan,täysin tunteeseen perustuvaan satuhahmoon,
sitten jollakin kartalla,jos niin millä?
Huomaan,että muinosella on pyritty ajatteleeman,mutta kun tämä
ei aukene sitten mitenkään muuten,kuin oman erinomaisuutensa
esittelynä.
Sinä pystyt näköjään tuomaan esiin suvaitsemattomuutesi itsekin. Et liene persu? :)
Jumalan olemassaoloa ei voi tieteellisesti todistaa, muttei myöskään olemassaolemattomuutta, epätäydellisyysteoreema estää sen.
Jeesuksen osalta taas on kuoleman jälkeisistä esiintymisistä todistajalausuntoja useilta henkilöiltä, se on sitten näiden kirjattujen lausuntojen lukijan asia uskooko dokumenttia vai ei. Minä uskon ylösnousemukseen, mutta takaisin tähän maailmaan vain Jeesuksen tapauksessa.
Jos tunnistat erinomaisuudeksi sen, että osaan kertoa mielipiteeni muutenkin kuin edustajalle ulkoistaen, niin kiitos vaan kehuista.
Kaipa tuo kaikki aikaa myöten johtaa..
Suvaitsevaisuustilaisuus päättyi suvaitsemattomuuteen.
http://rahmispossu.net/2012/01/19/suvaitsevaisuustilaisuus-paattyi-suvai...
----------------------------------------
Poliisi keskittää voimia Drottninghögiin
Poliisin mukaan tilanne Drottninghögin kaupunginosassa Helsingborgissa on eskaloitunut talven aikana.
“Varsinkin vuodenvaihteen jälkeen tilanne on huonontunut. Nuorukaisjoukot ahdistelevat ihmisiä, ikkunoita rikotaan ja hirveää meteliä pitäviä paukkupommeja räjäytellään”, kertoo Helsingborgin lähipoliisin apulaispäällikkö Bengt Wallin.
Hän kertoo useiden huolestuneiden kansalaisten ottaneen yhteyttä ja kertoneen viime aikojen kehityksestä alueella.
“Ihmiset ovat jo epätoivoisia. Soittajien joukossa on alueen kauppiaita, jotka ovat joutuneet häirinnän uhreiksi. Nuorukaisia pelkäävät asiakkaat eivät uskalla enää tulla ostoksille”, Wallin kertoo.
http://rahmispossu.net/2012/01/21/poliisi-keskittaa-voimia-drottninghogiin/
Ajan henki on tämä. Elämme vaikeita aikoja kristinuskon suhteen. Toivon, että tämä tulee muuttumaan, Sarin hyvä vaalitulos antaa toivoa. :-)
Maria, pitäisikö kommenttisi ymmärtää siten, että kristityillä olisi vähemmän vaikeat ajat, jos he hyötyisivät positiivisesta syrjinnästä samaten kuin "poliittisesti korrektit" vähemmistöt? :)
Itse pidän ns. positiivista syrjintää tai siis enemmistön syrjintåå kestämättömänä ilmiönä päätösten toimeenpanossa - - äänestää toki kukin saa ihan niillä kriteereillä millä lystää, minä vain esitän mielipiteeni kuinka typerältå sellainen äänestäminen vaikuttaa. Tässä huomaan kuitenkin olevani suvaitsevaisempi kuin muutamat kommentoijat, jotka ovat vaatineet äänestäjän pään sisään menoa ja mielipiteen rajoittamista, jos motiivit ovat uskonnolliset.
Kun itse on päätynyt puolueeseen sen poliittisen ohjelman ansiosta, itseään voi hauskuuttaa kommenteilla, joissa oletetaan KD-poliitkasta milloin mitäkin. Luulo ei vaan ole tiedon väärtti.
Kirjoitukseni pointti oli siinä, ettei kaikissa poliittisissa ryhmissä enää tiedetä mitä se oma politiikka edustaa ja mihin se pyrkii. Omaa mielipidettä ei uskalleta sanoa, kun omatkin voivat käydä päälle. Tuollaisesta tukahduttavasta ilmapiiristä olen saanut kuulla mm. muutamilta ex-vihreiltä, jotka olisivat halunneet puolueensa ajavan myös tavallisten perheiden asiaa. No, vastaukset olivat sellaisia että jäsenyydestä luovuttiin. Liekö ollut vain Sinnemäen puheenjohtajuuden aikainen ilmiö vai jatkuuko Ville Niinistön joukoissa sama kyykytys...
Muistatko pyhästä kirjastasi kohdan? “Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.”
Tuon mukaan on vaikeaa elää, eikö totta? On helppo syyttää toisia vaikkapa suvaitsemattomuudesta tai kyvyttömyydestä toisen hyväksymiseen, mutta on paljon vaikeampaa hyväksyä niitä jotka ovat kanssasi eri mieltä, jotka omaavat erilaisen maailmankuvan ja politiikan. On aina vaikeampaa elää sen mukaan mitä muilta vaatii.
Ihmettelen, että tunnetko piston sydämessäsi?
Muistan. Sen mukaan on helppo elää kirjaimellisesti, koska kiviä ei tule nakeltua. Ja myös siinä mielessä kuin mitä Jeesuksen aikana tarkoitettiin, eli olla osallistumatta laillisen kuolemantuomion käytäntöönpanoon.
Minulla ei ole vaikeuksia _hyväksyä_ toisella tavalla ajattelevia, jos tuo ajattelu noudattaa Suomen lakia. Niitäkin, jotka eivät lakia noudata voi monesti _ymmärtää_ heidän elämänpiirinsä huomioiden. Suomen laki turvaa mm. uskonnonvapauden, sananvapauden, kokoontumisvapauden ja koko joukon muita vapauksia. Monesti olen saanut lukea kommentteja, joissa ihmisten sanan- tai jopa äänestysvapautta haluttaisiin rajoittaa esimerkiksi sen perusteella, että heidän motiivinsa näyttää olevan vaikkapa uskonnollinen. Itse en moista utopistista vaatimusta _hyväksy_ enkä ole moiseen itsekään lähtenyt muiden credojen suhteen. Silti: jälleen _ymmärrän_ kyllä sen, että joku pitää esim. sosialismia maailman pelastuksena, koska ei paremmasta tiedä.
En ole syyttämässä ketään suvaitsemattomuudesta sen enempää kuin suvaitsevuudestakaan. Jos luet kirjoitukseni ajatuksella, huomannet että havainnoin vain sitä, kuinka ihmiset - ilmeisesti "poliittisesti korrektien kommentaattorien pelossa" - eivät enää uskalla itse esittää mielipiteitään (suvaitsevia tai suvvaitsemattomia) vaan ulkoistavat ne mielipiteissään kärjistetyille kansanedustajille: joko ultraliberaaleille tai ultra-ahdasmielisille. Tästä selkeimmät merkit on luettavissa perussuomalaisissa ja vihreissä.
Minä otan mielihyvin kirjoituksistani kritiikkiä vastaan sinulta, joka päätynet noiden "poliittisesti korrektien kommentoijien" riveihin. En vaadi muiltakaan enempää kuin kykyä ottaa vastaan kritiikkiä eri lailla ajattelevilta, tässä tapauksessa itseltäni. Ei siihen kritiikkiin sisälly mitään tuomiota tai vaatimusta muuttumisesta. Ymmärrän, että on toisella tavoin ajattelevia, mutta demokratiaan kuuluu se, että erilaiset ajatusmallit asetetaan joskus vastakkain. Ei siitä tarvitse tuntea mitään pistoa sydämessä.
Jos jonkun tarvitsisi tuntea pisto sydämessään, se on lakia rikkonut osapuoli. Tässä kirjoituksessa ainoa sellainen taho on tuo liikennejuopunut presidenttiehdokkaan kumppani, jolle mediassa annettiin pidätyksestä pelkkää glooriaa. Ei käy kateeksi, vaan kummastuttaa tämä kahden mitan politiikka - vaikkapa eräitten suomalaiskansanedustajien rattijuopumuksiin verrattuna. Tai no, loppujen lopuksi ei paljonkaan kummastuta: toiset ovat jopa tasa-arvoisempia kuin naiset. Muunmuassa siksi, että mediassakin työskentelee paljon heitä joiden credo on suvaitseminen.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 7 kommenttia